Tivoli – Villa d’Esten renessanssipuutarhan ja Hadrianuksen huvilan kotikaupunki

Hurmaava Tivoli sijaitsee vain noin 25 kilometrin päässä Roomasta. Pikkukaupunki on houkutellut kahden vuosituhannen ajan keisareita, herttuoita, Euroopan aristokraatteja ja turisteja luonnonkauniilla sijainnillaan, rauniollaan ja kylpylöillään. Romanttiset rauniot ja kuuluisa renessanssipuutarha ovat inspiroineet myös taiteilijoita, runoilijoita, arkkitehteja ja puutarhureita 1700-luvun lopulta näihin päiviin saakka.

Tunnelmallisessa pikkukaupungissa kohtaa monta aikakautta. Rooman keisarin Hadrianuksen huvilan ja antiikin ajan Tivolin rauniot, keskiaikaisten kortteleiden kapeat kujat, mahtipontiset renessanssipalatsit ja Villa d’Esten kuuluisa kartano puutarhoineen muistuttavat Tivolin värikkäästä menneisyydestä. Tivoli on myös Italian ainoa kaupunki, jossa on peräti kaksi UNESCO:n maailmanperintölistalle kuuluvaa kohdetta.

Lennokkaasta menneisyydestään huolimatta hurmaava pikkukaupunki elää omaa elämäänsä. Ihmiset käyvät töissä, lapset koulua ja vanhassa kaupungissa ikkunoista kuuluvat kotoiset arjen äänet. Vanhan keskiaikaisen kaupungin kujilla aika pysähtyy.

Romanttinen Hadrianuksen huvila hurmaa kävijän

Rooman keisari Hadrianus rakennutti puistomaisen huvila-alueen kahdessa vaiheessa vuosina 118 – 134. Huvila toimi Hadrianuksen asuntona, sillä se sijaitsi kätevästi Aniene-joen lähellä. Sitä pitkin pääsi nopeasti Roomaan.

Huvila-alue on hyvin laaja ja pitää sisällään yli 30 rakennusta, joista monet on nimetty Hadrianuksen matkoillaan näkemien kreikkalaisten esikuvien mukaisesti. Keisarin yksityispalatsin lisäksi alueelta löytyy mm. kylpylät, urheilukenttä ja stadion, kreikkalainen ja roomalainen kirjasto, Kanopus-niminen pylväiden ympäröimä vesiallas sekä meriteatteri.

Reilun neliökilometrin alue pitääkin sisällään pikemminkin pienoiskylän kuin keisarin maaseutuhuvilan. Siellä oli myös henkilökunnan ahtaita ja karuja tiilestä rakennettuja asuntoja kauniine mustavalkoisine lattiamosaiikkeineen.

Tänä päivänä aurinkoisina päivinä vehreässä puistossa kirmaa aviopareja, joita valokuvaajat yrittävät ikuistaa eri kuvakulmista. Takana kohoavat vaikuttavat suuren kylpylän rauniot. Sen kupolit ja marmoripylväät kurottavat kohti korkeuksia. Hyvin säilyneet puolipyöreät vesialtaat näyttävät odottavan kylpijöitä.

Sadan metrin päässä aurinko välkehtii Kanopuksen suorakulmaisen tekojärven vihertävästä vedestä. Kreikkaa ihaileva Keisari Hadrianus rakennutti sen Niiliin hukkuneen kauniin kreikkalaisen Antinoos-rakastajansa muistolle.

Tekoaltaan romanttiset kaaret vuorottelevat sirojen tummuneiden pylväiden välissä. Kreikkalaista vaikutelmaa lisäävät tyylikkäästi tummentuneet marmoripatsaat ja altaassa kelluvat valkoiset joutsenet.

Hadrianuksen huvila oli Rooman keisareiden käytössä, kunnes Konstantinus Suuri jätti sen rappiolle. Hylätty huvila jäi ryöstäjien ja ilkivallan armoille. Sitä käytettiin vuosisatoja rakennusmateriaalin lähteenä. Varsinkin kardinaali Ippolito d’Este aiheutti suurta tuhoa ryövätessään sieltä materiaalia Villa d’Esten kaunistamiseen. Huvila suojeltiin vasta 1800-luvulla.

Jos haluat nähdä, millaista loistoa huvila piti sisällään kaksi tuhatta vuotta sitten, hienoon ennen ja nyt -videoon pääset tästä linkistä.

Villa d’Este huokuu renessanssin tunnelmaa

Koliseva bussi pysähtyy kukkulan huipulle Garibaldin aukiolle. Kuljettaja ohjaa minut tottuneesti Villa d’ Esteen. Tungeksin hälisevien koululaisten, matkamuistomyyjien ja lapsiaan kaitsevien äitien seassa kohti vasemmalla häämöttävää Trenton aukiota ja kuuluisan renessanssipuutarhan vaatimatonta sisäänkäyntiä.

1500-luvun renessanssipalatsi ja sen puutarha kuuluvat UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Villa d’Esteä pidetään italialaisen arkkitehtuurin ja puutarhasuunnittelun mestariteoksena, jolla on ollut valtava vaikutus eurooppalaiseen maisemasuunnitteluun.

Tivolin 1500-luvulla vaikuttanut kuvernööri ja kardinaali Ippolito II d’Este, rakennutti palatsin ja teetti sen ympärille loisteliaan terassipuutarhan vuosina 1550–1572. Villa ja puutarha ovat suuren renessanssiarkkitehdin ja antiikin tuntijan Pirro Ligorion käsialaa. Piirustuksiin ja hydrauliikkaan haettiin inspiraatiota muutaman kilometrin päästä keisari Hadrianuksen muinaisesta maaseutuhuvilasta.

Viileä ja hiljainen sisäpiha, entinen benediktiiniläisluostari, tervehtii palatsiin ja puutarhoihin tulijaa. Renessanssipalatsin kaikuvat kivikäytävät johdattavat värikkäästi maalattujen tyhjien huoneiden kautta terassille, jolta avautuvat hulppeat näkymät kuuluisaan puutarhaan ja sen alapuolella lepäävään laaksoon.

Pengerrysten sadat suihkulähteet kimmeltävät tummuneita patsaita ja vehreää puustoa vasten. Geometrisesti muotoillut pensasaidat rajaavat puiston osia. Romanttiset portit ja puistokujat vievät kulkijaan vihreään pienoismaailmaan.

Eri tasoihin keskusakselin ympärille rakennettu puutarha hyödyntää dramaattisesti mäkistä maastoa. Keskellä sijaitsevat hiekkapolkujen ja kukkaistutusten ympäröimät vesialtaat, joiden toisessa päässä näkymää hallitsee komea Urkulähde. Kymmenen metrin korkuiset vesipylväät ja putoukset kohisevat valtavaan altaaseen.

Toukokuiset poutapilvet vaihtuvat tummanpuhuviin sadepilviin. Painostava hiljaisuus laskeutuu hiekkapoluille, jotka ympäröivät symmetrisiä nurmikkokaistaleita. Seuraan lipunmyynnistä annettua karttaa ja yritän mahduttaa kulkureittini varrelle kuuluisimmat suihkulähteet. Niitä riittää; neljän hehtaarin alueelle mahtuu lähes viisisataa suihkulähdettä, vesiputousta, vesisuihkua ja -allasta.

Osa suihkulähteistä purskahtaa toimintaan yllättäen kastellen ohikulkijan. Mihin tahansa silmät osuvatkin, vesi leikkii lukemattomissa muodoissa yhdessä patsaiden, köynnöskasvien, lammikoiden ja grottojen kanssa.

Villa Gregoriana -puisto sijaitsee muinaisilla raunioilla

Aivan Tivolin keskustan tuntumassa sijaitseva Villa Gregoriana on puisto, jossa vesiputousten kohinaan sekoittuu vain lintujen laulu. Paikka on saanut nimensä paikalla sijaitsevista kaksi tuhatta vuotta vanhan huvilan Villa Gregorianan raunioista.

Puisto on jännittävän monipuolinen patikointikohde; viitoitettujen reittien varrelle mahtuu kalliomuodostelmia, tunneleita, grottoja, antiikin huvilan ja temppeleiden raunioita ja dramaattisia vesiputouksia.

Patikoijan ehdottomia tärppejä ovat Suuri Putous, joka putoaa lähes 100 metrin matkan, lukuisat pienemmät vesiputoukset, Antico Ristorante Sibilla, viihtyisä ravintola, joka sijaitsee kauniilla näköalapaikalla sekä mahtavat Vestan temppelin rauniot korkealla kallionkielekkeellä rotkon yllä.

Villa Gregorianassa on viitoitettuja polkuja ja juomapaikkoja. Patikointi puistossa vaatii hyvät kävelykengät ja kohtuullista kuntoa. Rotko ei sovellu liikuntaesteisille, sillä siellä on runsaasti portaikkoja.

Ihana vanha kaupunki vie keskiajan tunnelmaan

Lyijynharmaat sadepilvet makaavat raskaina keskiaikaisten korttelien rapistuvien puolustustornien yllä. Keskiajalla vuorelle rakennetuissa kaupungeissa kuten Tivolissa asukkaat saattoivat vetäytyä tornin ylempiin kerroksiin ja vetää portaat mukanaan ylös.

Kiirehdin kiemurtelevilla kujilla ja etsin suojaa. Mukavan näköinen baari tupsahtaa pienellä aukiolla vastaan ja otan pöydän seinän vierestä. Baarinpitäjä veivaa kiireesti katosta kahden muovisen puutarhapöydän ylle ja siirrän itseni lähemmäksi seinää.

Kulkukoira jolkottaa laiskasti katua alas ja ikivanhan näköinen muori jatkaa häiriintymättä sokeriherneiden silpimistä pikkuruisen oven suussa kadun toisella puolella. Musta kissanpentu jolkottelee muorin vierestä ovesta sisään. Siemaisen tyytyväisenä Peronia eikä minulla ole kiire mihinkään.

Vielä kaksi kuukautta ja sitten takaisin Italiaan – ja tietenkin myös Tivoliin! Tivolin matkailun sivulle pääset tästä linkistä. Sivuilla pääset vierailemaan virtuaalivideoiden avulla mm. Hadrianuksen huvilassa.

PS. Joko luit artikkelin nojatuolimatkoistani antiikin Roomaan ja Pompejiin? Siihen pääset myös tästä linkistä.

Pidetään huolta itsestämme, muistetaan vielä vähän aikaa maskit ja turvavälit. Säkenöivää Uutta Vuotta 2021!