Ulkoilu syksyisessä aurinkoisessa metsässä on parasta mitä tiedän. Tänään oli aivan täydellinen syyssää; aurinko paistoi täydeltä terältä ja elohopea nousi lähes viiteentoista asteeseen. Ei siis yllätys, että suuntasin ystävieni kanssa metsälenkille Tampereelle.
Tällä kertaa suuntasin patikkaretkeni lukijaltani saamani vinkin ansiosta Kaukajärven maisemareitille toiselle puolen kaupunkia. Esittelen tässä postauksessa myös kaksi muuta syyskuussa testaamaani ulkoilumaastoa eli lukijavinkin Kalevanharjulla sijaitsevista portaista sekä Haaviston kuntoradan Ylöjärvellä.

Nautiskelijan lenkki vie Haiharaan kahville
Kaukajärven maisemareitti on Tampereen kaupungin ulkoilureittikartan mukaan kokonaisuudessaan 11,2 kilometriä pitkä, jos järven kiertää kokonaisuudessaan ulkoilureittiä pitkin. Reitistä voi valita myös lyhyempiä pätkiä. Minä kävelin koko reitin, mutta rantaa mahdollisuuksien mukaan seuraillen. Patikkaretkeen meni kahvitaukoineen kolme tuntia.
Autolla reitille saapuva löytää useita parkkipaikkoja, esimerkiksi keskustasta päin tultaessa voi kulkupelin parkkeerata Kangasalan tien varteen, jossa on useita parkkipaikkoja, uima- tai soutu- ja melontakeskukselle tai Haiharan taidekeskukselle. Kangasalan suunnasta tullessa auton voi pysäköidä myös Liutun uima- ja venerannan lähettyville.
Me lähdimme neljän naisen ja yhden samojendinpystykorvan seurueella liikkeelle soutu- ja melontapaviljongilta kohti Haiharan taidekeskusta. Kaunista rantamaisemaa seuraillen ja Riihiniemen ympäri reitti on vajaat kaksi kilometriä pitkä. Kävelijän pitää hoksata siirtyä järven pohjukassa rakennustyömaan kohdalta rantaan.

Riihiniemen uimarannalla oli väkeä piknikillä. Kahvikioski oli kiinni. Onneksi lyhyen kävelymatkan päästä poikkesi koivukuja oikealle Haiharan kartanoon ja sen pihapiirissä sijaitsevaan tunnelmalliseen Haiharan Kahvikamari -kahvilaan. Nautimme kahvit, leivokset ja suolaiset piirakat ihanan aurinkoisella sisäpihalla.
Vatsat täynnä palasimme koivukujaa rantaan, josta ystävät kääntyivät vasemmalle takaisin päin. He olisivat voineet myös oikaista Haiharasta takaisin eri lyhyempää reittiä niin halutessaan. Minä jatkoin rannasta oikealle kiertämään koko järven. Poikkesin heti ystävistäni erottuani vielä lähemmäksi rantaa rantapolulle.

Metsäpolkuja ja kuvauksellisia mökkiteitä
Kun tulin seuraavalle uimarannalle, jatkoin eteenpäin rantaa myötäilevää pikkuista polkua. Tunnelmallisen lehtien peittämän polun varrelta löysin kuvauksellisia näkymiä Kaukajärvelle.
Kaunis polku päättyi kuitenkin umpikujaan ryteikköiseen rinteeseen. Minun piti palata takaisin uimarannalle ja jatkaa takaisin ulkoilureitille. Rannassa on paljon myös kesämökkejä, joten aivan rantaan ei enää hetkeen pääse.
Noin kilometrin leveää ulkoilureittiä patikoituani poikkesin taas vasemmalle rantaan johtavalle polulle. Kaunis, kivikkoinen metsäpolku vei lopulta mökkitielle, jonka varrella mökit ja saunat oli rakennettu joko läkähdyttävän jyrkkään rinteeseen tai aivan vesirajaan. Tie on käytännössä pihatie kulkien aivan asumusten edestä, joten se ei kuulu virallisesti Kaukajärven maisemareittiin.

Kaukajärven maisemareitin loppupätkä = hukkapätkä
Liutun uima- ja venerannan jälkeen polku kiipeää jyrkästi Kangasalantielle, jossa autot pitävät melkoista meteliä. Väsynyt patikoija voi tässä oikaista ja ottaa linja-auton, sillä loppureitillä kauniit näkymät ovat harvassa. Itsekin puikahdin heti seuraavasta tienristeyksestä alas lähelle rantaa Ryötinkadulle. Siitä poikkesin vielä alaspäin Kaukaniemelle.

Kaukaniemeltä ei pääse rantaa päin eteenpäin, vaan alas kauniiseen pikkurantaan vievä polku on umpikuja. Yritin seurata rantaa oikealle, mutta päädyin lopulta rannalta melkoisen rytöisen rinteen jälkeen K-Market Vehmaisiin vievälle pyörätielle, joka olisi ollut alkuperäinen reittini.
Loppumatka oli reitin tylsin, sillä reitti seurailee Kangasalantietä lähes kilometrin verran. Puikahdin vielä kertaalleen rantapolulle Vanhan Kangasalantien alle upeiden uudenaikaisten lasikuutioiden alapuolelle, mutta siitä polku vei taas Kangasalantielle. Muuten ranta kuuluu yksityisomistukseen.
Krissillan kartanon kohdalla Kangasalantien vasemmalta puolelta pääsee taas rantaan ja siitä Kaukajärven saunan ja uimakeskuksen ohi takaisin Soutu- ja Melontastadionille. Saunan seinustalla oli väkeä pyyhkeet ympärillä vilvoittelemassa ja olipa muutama rohkea uimassakin!
Täytyy myöntää, että Kaukajärven maisemareitti kuuluisi myös Tampereen ulkoilumaastojen ja porrastreenien TOP 10 -listalle – ongelmana on vain, minkä paikan se syrjäyttää??? Kaikki edellisessä postauksessa esittelemäni paikat kuuluvat listalle, mutta en haluaisi jättää Kaukajärveäkään pois… TOP 10 -postaukseen pääset tästä linkistä.
Haaviston kuntoreitti sopii varsinkin juoksijalle
Lamminpäässä asuvana entisenä ylöjärveläisenä viihdyn Ylöjärven maisemissa. Haaviston kuntoreitti Ylöjärven S-Marketin takana on jostain syystä jäänyt testaamatta, joten otin sen työn alle syyskuussa.
Pysäköin autoni Lähdevainiontien oikealla puolella olevalle parkkipaikalle ja kävelin siitä pientaloalueen läpi kuntoreitin aloituspisteelle. Autolla pääsee sinne myös, jos seuraa tarkkaan Googlen ohjeita.
Haaviston kuntoreitti on hyvin tasainen eikä lähellä ole järviä tms. komeita paikkoja. Ennen kuntoreitin alkua silmäilin kiinnostuneena kaunista mäkeä oikealla puolellani, mutta jatkoin kiertosuunnan mukaan. Pian tulin alikulkusiltaa edeltävään risteykseen, missä ei ollut mitään opasteita. Onneksi Google auttoi taas, ja jatkoin reitillä eteenpäin.

Mielestäni maasto oli aika tylsää. Ei suurempia mäkiä, joten pistin juoksuksi. Reitti on neljä kilometriä pitkä, joten juoksin varmaankin sen kaksi kilometriä. Varsinkin hakkuuaukea ja siellä oleva rakennustyömaa olivat hieman masentavia. Uskoisin, että valaistu reitti toimii talvella paremmin latuna.
Kun pääsin takaisin reitin alkupäähän, keksin lähteä aiemmin näkemäni mäkeä ylöspäin. Siellä metsikössä kiersi houkuttelevia polkuja. Valitettavasti ne eivät johtaneet oikein mihinkään, vaan puskin itseni melkoisen ryteikön läpi aukealle, jota seurailemalla päädyin takaisin omakotitaloalueelle Lähdevainiontien tuntumaan ja sitä kautta takaisi autolle. Luulenpa, että testaan reitin uudestaan taas talvella. Näin syysreittinä se ei tehnyt vaikutusta.

Kalevanharju yllätti komealla näköalalla
Edellisen blogin lukijavinkin pohjalta ajoin pari viikkoa sitten Iidesrantaan Järvensivun maisemiin Kalevankankaan hautausmaan taakse. En ollut aivan varma, mistä vinkissä mainitut portaat oikein lähtevät, joten pysäköin autoni Järvensivun Salen eteen ja jatkoin kävelyä harjua seuraillen eteenpäin.
Kun tie lähti nousemaan omakotitalojen vierestä ylöspäin, huomasin noin rinteen puolessa välissä pienet portaat, jotka veivät ylöspäin hautausmaata kohti. Uteliaisuudesta nousin portaat ja lähdin ylös päästyäni harjua takaisin päin hautausmaan muuria seuraillen.
Pian saavuinkin upealle näköalapaikalle, josta näkyi pitkälle Viinikan yli Nekalan kirkolle saakka. Siitä hieman eteenpäin lähtivät portaat alaspäin. Jyrkät portaat eivät olleet kuitenkaan kovin pitkät, joten en ole varma, löysinkö oikean paikan. Harjulla oli kuitenkin miellyttävää kierrellä, joten pari kertaa portaat juostuani jatkoin seikkailua eteenpäin.

Kalevankankaan takana sijaitseva harju on kiva paikka, jos haluat nauttia erilaisista näkymistä ja lyhyt lenkki riittää. Toki lenkkiä on helppo venyttää esimerkiksi Järvensivun rinnettä pitkin alaspäin omakotitaloalueelle tai pitkin Iidesrantaa Messukylään tai Viinikkaan ja Nekalaan saakka. Sielläkin on komeita jugendtaloja, joten seuraava postaukseni voikin viedä lenkille historiallisiin maisemiin! Ja se Kangasalan Sorolan harjukin on vielä testaamatta… Saas nähdä, kumman ehdin tehdä ensin!
Ihanaa liikunnallista syksyä ja mahtavia syyssäitä!
PS. Luitko edellisen postaukseni Tampereen seudun TOP 10-kohteista? Pääset siihen tästä linkistä. Siinä kerrotaan mielestäni parhaista porrastreenipaikoista Tampereella ja lähellä. Aamulehtikin on tehnyt Pirkanmaan porrastreenipaikoista jutun, jossa on myös hyviä porrastreenivinkkejä. Artikkeliin pääset tästä linkistä (jos olet tilaaja).
Oliko reitit muuten rauhallisia? Kuvissa ei ainakaan ihmisiä juuri näkynyt. Toisaalta kirjoitit, että Kaukajärven maisemareitille pääsee usealta parkkipaikalta, joten parkkitilan runsaudesta voisi kävijöitäkin kauniina syyspäivänä ajatella olevan varsin paljon.
Hei Mikko,
alkumatkalla Soutu- ja melontapaviljongilta Haiharan kartanoon oli muitakin kulkijoita, mutta siitä eteenpäin väki väheni.
Merkittävämmät portaat Kalevankankaalla kulkevat Tilhentien ja Kurpantien välissä. Kalevanrinteen puolella ei ole mitään portaita jostain kumman syystä. Kumminkin puolen harjua ja myös hautausmaalla on mahdollisuudet pieneen ulkoiluun. Hautausmaa on kasvattanut suosiotaan ulkoilijoiden kohteena. Siellä on myös merkittävä näköalapaikka. Fillarointi hautausmaalla on kielletty, mutta polut Kalevankankaalla ovat muuten maastofillaristien suosiossa.
Kaukajärvellä kulkee ylhäällä Kaarinanpolku. Se on leveä väylä, mutta jyrkkä pyöräiltäväksi. Ehkä siellä on talvisin latu.
Hei,
kiitos vinkistä! Hautausmaa on itsellä vielä käymättä – haaveilen joskus ehtiväni ensin opastetulle kierrokselle. Kaukajärven Kaarinanpolku-pätkä jäi nyt testaamatta, kun seurailin rantaa, mutta ensi kerralla sitten – siellä on ilmeisesti lupaavia ylämäkiä :)
En ole varma saitko vinkin minulta, mutta Kaukajörvi on hieno. Oliko siellä vielä vesi korkealla? Kävin alkukesästä ja vesi oli niin korkealla, että puita oli kaatunut veteen, kun juurien ympäriltä oli multa hävinnyt. Näytti silloin tämäkin kauniilta, mutta aavistelen, että vedenpinnan laskun myötä ei enää.
Hei Mari,
en osaa sanoa, kuinka korkealla vedenpinta oli – kauniiden maisemien kannalta juuri oikealla korkeudella, sillä minusta rantanäkymät olivat hienot! Tosi kirkas vesi, kun pääsi ihan vesirajaan ihailemaan kaunista hiekkapohjaa.
Kaukajärven suunnalla on kyllä hienoja reittejä ja maisemia. Hikivuorelta on kivat maisemat!
Moikka,
Hikivuori on testaamatta – mistä se löytyy?
Kaukajärvi on lempparipaikkani Tampereella. Usein juoksen sen ympäri, viimeksi perjantaina tuli kipitettyä 15 kilometrin lenkki. Siellä on Mansen paras sauna, kiva uimaranta, superhalpa soutuveneen ja sup-lautojen vuokra… Kauksu. <3
Hei Katja,
Kaukajärvestä tuli nyt minunkin lempipaikkani! En tiedä, montako kilometriä tuli käveltyä, kun kiersin järven – koska poikkeilin kiinnostaville poluille ja useille umpikujille, varmaan tuli minullekin se lähes 15 km. mittariin. Pitää käydä ensi kesänä suppailemassa Kaukajärvellä!
Onpa siellä kauniita maisemia! Ei haitta yhtään, että välillä ei näy rannalle :)
Hei Nadine, olet oikeassa, myös metsässä on kaunista :) Olen koronan myötä innostunut lähimatkailusta ja kun käyn muualla, esimerkiksi Oulussa ja pääkaupunkiseudulla, käyn mielelläni metsälenkeillä – eli otan vinkkejä vastaan!
Hyviä vinkkejä Tamperelaisille. Kivan näköisiä maisemia!
Moi, ja kiitos palautteesta! Tampereella on upeita paikkoja myös keskustan ulkopuolella – eikä aina tarvitse lähteä kotikonnuilta kauas löytääkseen hienoja patikkamaastoja!
Vaikka itse olen vuosia asunut Tampereella, niin silti tästä tuli ihan uusia vinkkejä ja muistutuksia paikoista, joissa ei ole vielä käynyt. Hyvä, informatiivinen postaus!
Oli pakko vastata tähän kommenttiin, koska itselläni muuten kommentointimahdollisuus ei toiminut. Lähetä kommentti -painikkeen päälle tulee blogin pitäjän kuva ja kuvausteksti, jolloin painike ei aktivoidu :(
Hei Sandra,
kiitos viestistäsi! Kiva, että sait postauksestani hyödyllisiä ulkoiluvinkkejä. Oliko sinulla siis ongelma kommentoida tätä eilalokka-blogin uusinta postausta?
Ihanaa taas saada Tampereelta reittivinkkejä! Taisin olla minä jok raput vinkkas Kalevan hautausmaan takaa ja käsittääkseni siellä on parit eri, ne mistä puhuin on osoitteesta Tavintie ja taitaa olla pulmuspolku – ei nekään siis isot raput ole mutta vanhemmat rappuset mitkä jotenkin herättää sympatiaa!
Hei Jonna,
kiitos vinkistä! Pitää palata Kalevankankaalle uudestaan :).