Hervanta tunnetaan mm. Poliisikorkeakoulusta, Tampereen yliopiston Hervannan kampuksesta (entisestä Tampereen teknillisestä yliopistosta) sekä maineestaan aikoinaan levottomana lähiönä. Mielestäni se on myös mielenkiintoinen, luonnonläheinen ja monimuotoinen kaupunginosa, jossa riittää ihasteltavaa kauniin luonnon ja komean arkkitehtuurin lisäksi peräti kolmen ulkoilureitin verran.
Kesällä Hervanta on kuin viehättävä ja omalaatuinen pikkukaupunki – kaupunginosa, jolla on oma persoonallinen tunnelmansa. Sieltä löytyy leppoisan tai vaativamman patikkaretken tai uimarantapäivän jälkeen runsaasti ravintoloita, kahviloita ja baareja, joissa viettää kiireettömästi aikaa paikallista elämänmenoa katsellen.
Pietilöiden suunnittelema keskusta ja Ahvenisjärven kävelyreitti
Hervannan keskustassa on korkeiden 1970-luvun ja uudempien tornitalojen lisäksi kaunista ja paikoitellen jännittävää 1970- ja 80-lukujen punatiiliarkkitehtuuria. Ne ovat tunnetun arkkitehtipariskunnan Raili ja Reima Pietilän käsialaa – kuten myös presidentin vapaa-ajan asunto Mäntyniemi.
Pietilät aloittivat Hervannan keskustan eli keskusakselin suunnittelun vuonna 1974. Ensimmäisenä valmistuivat pyöristetyistä muodoistaan tunnetut seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä liikekeskus. Ne otettiin käyttöön syksyllä 1979. Toisen rakennusvaiheen muodosti kolmiosainen Hervannan toimintakeskus, joka valmistui vuonna 1989.
Toimintakeskuksessa on kolme rakennusta: elokuvateatteri, kirjasto ja terveysasema. Niiden väliin jää kävelykatu ja pieni keskusaukio.
Punatiiliset kulmistaan kaarevat rakennukset muodostavat kauniin kokonaisuuden. Ei ihme, että Museovirasto sisällytti vuonna 2009 Hervannan keskusakselin valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon!
Suolijärvi – oma suosikkini
Ällöttävästä nimestään huolimatta Suolijärvi on kaunis vapaa-aikakeskus upeine lenkkeily- ja patikointimaastoineen. Tunnelmallinen ja hassun mutkainen järvi sijaitsee noin kilometrin päässä Hervannan keskustasta Vuorekseen päin.
Suolijärven ehdottomia valtteja ovat kaunis luonto, järven rannassa kulkeva paikoitellen juurakkoinen, mäkinen ja mutkainen patikkareitti sekä sen rinnalla kulkeva valaistu ulkoilureitti.
Järven rantaa myötäilevä 4,5 kilometrin mittainen luontopolku tarjoaa mahtavan monimuotoisia maisemia päilyvistä järvimaisemista jyrkkiin kallioseinämiin ja suomaisemiin saakka. Järvi vilkkuu koko ajan puiden lomasta, joten eksymään ei pääse.
Reitti on kaunis kaikkina kolmena vuodenaikana, kun olen siellä käynyt. Palaan polulle heti lumien lähdettyä ja käyn siellä noin kerran kuukaudessa myös kesän rehevinä ja vihreinä kuukausina sekä syksyn väriloiston ajoista marraskuun harmauteen saakka.
Reitin voi kiertää myös pyörällä luontopolkua seurailevaa ulkoilureittiä myöten. Talvella valaistulla reitillä kulkee latu. Matkan varrella on melkoisia nousuja ja laskuja, joten ihan tavallisella vaihteettomalla pyörällä meno voi olla raskasta.
Plussaa Suolijärven ulkoilukeskus saa ulkokuntosalilaitteistaan ja etenkin ulkoilumajastaan, josta löytyvät pukuhuoneet, vessat, suihkut ja kuulemma saunakin (en ole itse käynyt). Ulkoilumaja on auki talvisin arkisin klo 7-21 ja viikonloppuisin 7-19. Kesäaikana (touko-elokuussa) ulkoilumaja on avoinna arkisin klo 7.00 – 21.00 ja viikonloppuisin klo 7.00 – 21.00.
Kesällä Suolijärven kaunis uimaranta suurine laitureineen vetää puoleensa varsinkin lapsiperheitä. Suolijärven vesi on ihanan lämmintä ja joskus on muistaakseni ulkoilumajalla toiminut kesäkioskikin.
Hervantajärven luontopolku
Hervantajärven luontopolku sijaitsee Ruskontien takana, ja sitä on vaikeampaa löytää. Sinne on siten vaikeampaa mennä julkisilla kuin Ahvenisjärvelle ja Suolijärvelle.
Minulle Hervantajärven luontopolku on merkityksellinen paikka, koska ensimmäisessä tamperelaisessa työpaikassani Hervannan HerPro-projektissa työskentelimme vuonna 2004 Hervantajärven luontopolun parissa.
Merkitsimme polkua, rakensimme pitkospuita sekä metsäkappelia mukavan talkooporukan kanssa ja tiedotimme hankkeen etenemisestä. Se oli touko-kesäkuussa niin mukavaa puuhaa, ettei sitä kehdannut edes työksi kutsua!
Hervantajärvellä reittivaihtoehtoja on useita ja luontopolun varrelta monenlaisia maisemia kallio- ja kangasmetsistä soihin ja lehtoihin. Noin neljän kilometrin mittainen polku kiertää myös kauniin pienen Makkarajärven.
Hervantajärven patikkaretki on hyvä aloittaa esimerkiksi vanhan maankaatopaikan parkkipaikalta Ruskontien varrelta tai Suolijärven päästä Suolijärven uimarannan parkkipaikalta. Hervantajärven luontopolulta kulkee yhdysreitti myös Birgitan polulle.
Suoli-ja Hervantajärvien yhteiseen luontopolkuoppaaseen pääset tästä linkistä. Se taitaa olla sama, jota HerPro-projektissa teimme ????. Ainakin tuttuja nimiä ja kuvia vilahtelee oppaassa edelleen. Uudempaa opasta ei kuitenkaan netistä löydy, joten oletan, että tiedot pitävät suurelta osin edelleen paikkansa.
Vuores ja leppoisa Koukkujärven luontopolku
Vaikka Vuores ei Hervantaa olekaan, on pakko mainita sen naapurissa sijaitseva kiva, pieni ja helppokulkuinen Koukkujärven luontopolku.
Koukkujärven luontopolulle pääsee Koukkuaurankadun päästä. Noin puolentoista kilometrin mittainen polku kiertää pienen Koukkujärven ympäri. Polun kosteimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuut. Reitti on melko helppokulkuinen.
Koukkujärven luontopolusta ja muista Tampereen luontopoluista sekä niihin kulkuohjeet löytyvät tästä linkistä.
Jos haluat tutustua Tampereen alueen luontopolkuihin kartalla, siihen pääset tästä linkistä.
Paikallista elämänmenoa ravintoloissa ja kuppiloissa
Patikkaretken jälkeen päiväretkeläinen voi istahtaa Hervantaan myös drinksulle, kahville tai syömään. Hervannassa on laaja valikoima ravintoloita, joista suurin osa tarjoaa etnistä ruokaa kuten kebabia, pizzaa (myös napolilaisia pizzoja), kiinalaista, meksikolaista, amerikkalaista, wingsejä ja perinteistä grilliruokaa. Lounaspaikkoja löytyy vieläkin enemmän.
Parhaiten paikalliseen elämänmenoon pääsee yleensä kiinni paikallisessa kuppilassa. Ei liene yllättävää, että lähes viisikymmentä vuotta vanhasta opiskelijakaupunginosasta löytyy laaja valikoima erilaisia baareja.
Itselleni tutuin mesta on entisen työpaikkani alakerrassa sijainnut Kultainen Apina aivan vanhan liikekeskustan ytimessä. Siellä on tullut nautiskelua hyvässä seurassa monet after work- ja vappulonkerot.
Kultainen Apina on englantilaistyyppinen pubi, jossa ei tarvitse höristellä, mitä se kaveri vieressä sanoo. Paikka ei tarjoa oheistoimintoja, mutta sitäkin laajemman valikoiman erikoisoluita ja mukavaa paikallista tunnelmaa.
Ja mikäpä estää tekemästä Hervannan baarikierrosta, jonka aikana piipahtaa kauemmaksikin keskustasta. Hervannan baarit -sanoilla googlaamalla ne saa näkyviin kartalta.
Minulla ei ole Herwoodin baareista omakohtaista ja laajaa kokemusta Kultaisen Apinan ulkopuolelta, joten lisäinfoa saa esimerkiksi parin vuoden takaisesta Tuhannen kapakan kautta -blogipostauksesta.
Jos kahvi- ja kakkuhammasta kolottaa, Linkosuon kahvila löytyy Duo-ostoskeskuksesta. Tien toisella puolella R-Kioskin vieressä sijaitsee Viialan leipomo ja kahvila. Hervannan valtaväylän toiselta puolella oppilaitosten tiloista ja liepeiltä löytyy vielä useita hyviä ja kohtuuhintaisia kahviloita.
Koska korona on keikuttanut aika pahasti kahvila-, ravintola- ja baarivenettä, kannattaa paikat googlettaa ennen vierailua. Monet paikat ovat toistaiseksi suljettuja tai toimivat lyhyemmillä aukioloajoilla ja rajatuilla asiakasmäärillä.
Koska en ole hervantalainen, mutta tykkään aina käydä siellä, otan paikallisilta hyviä vinkkejä vastaan sekä ulkoilureiteistä että ruoka- ja juomapaikoista!
Aurinkoisia patikointisäitä odotellessa, pysykää terveinä!
PS. Jos tykkäsit postauksesta ja pidit sitä hyödyllisenä, jaa sitä myös kavereille!
PPS. Joko olet tutustunut aiempiin postauksiini Tampereelta, esimerkiksi keskustan jugendkaunottariin? Ensimmäiseen postaukseen pääset tästä linkistä.
Muutama tuttu asuu Hervannassa, niin siellä tulee silloin tällöin käytyä. Suurin osa tässä esitellyistä paikoista on itselleni vieraita. Kultaisen Apinan olen monesti kuullut, mutta en ole siellä käynyt. Arvelisin kuitenkin, että se taitaa olla se Hervannan kuuluisin baari. Suolijärvelläkään en ole käynyt, mutta sen olin kyllä alustavasti ajatellut käydä ensi kesänä kiertämässä sen. Kiva kuulla, että sieltä löytyy noin paljon muitakin luontokohteita.
Moikka Mikko, suosittelen ehdottomasti Suolijärven luontopolkua ja varsinkin kesäaikaan. Jos on kovin lämmintä, ota uikkarit mukaan :) Reippailun jälkeen piipahda Kultaisessa Apinassa vaikka kahvilla, jos olet muuten autolla liikkeellä!
Hei, pieni korjaus hyvään tekstiin. Tampereen teknillinen yliopisto kulkee nykyään nimellä Tampereen yliopiston Hervannan kampus.
Hei Taru,
kiitos kommentista! Mietin vähän aikaa, laitanko tuon nykyisen nimen, mutta muualla ihmiset eivät vielä tunnista tuota nimeä. Mutta teen kompromissin, laitan sen vanhan nimen jälkeen sulkeisiin :)
Kuten Mikkokin tuossa totesi, niin tuttuja asuu Hervannassa, mutta eipä ole siellä kuitenkaan muuten käyty kuin kylässä :-)
Toisaalta turkulaiselle on jo melkein saavutus, että olen sentään käynyt viime vuosien mittaan muutamia kertoja Tampereella, jopa yöpynyt kaupungissa!
Moikka Pirkko,
Tampereellakin riittää niin paljon tekemistä ja näkemistä, että minäkään en paikkakunnalla asuvana ole ehtinyt nähdä kaikkea. Koska tykkään patikoida, Hervannan luontopolut ovat tulleet tutuiksi. Ja kaupunginosa muutenkin silloin kohta 20 vuotta sitten, kun olin siellä töissä. Silloin tykästyin hervantalaisten mentaliteettiin.
Onpas mukava blogi sinulla, taisin ensimmäistä kertaa löytää tieni tänne. Tampere ei ole itselle kauhean tuttu ja olenkin aina ihmetellyt, miten olen ollut niin vähän siellä. Nyt useampi hyvä ystävä on muuttanut sinne, joten varmaan tulevaisuudessa tulee Tamperekin tutummaksi. Tässä oli kivoja vinkkejä mitä siellä voi nähdä.
Hei Paula,
mukavaa, että löysit blogini :) En ehdi päivittää sitä niin usein kuin haluaisin, mutta mielelläni vinkkaan hienoista paikoista, joissa olen käynyt. Tule ihmeessä Tampereelle, täällä riittää tekemistä moneen makuun! Tampereen tutummista kohteista riittää blogeja pilvin pimein, joten keskityn itselleni tuttuihin aiheisiin kuten jugendiin ja patikoimiseen – ja tietenkin kaikkeen uuteen ja kivaan, mitä vastaan tulee! Toivotaan, että museotkin avautuvat pian, sillä huonommalla säällä voin ehdottomasti suositella museokeskus Vapriikkia – siellä menee päivä rattoisasti!
Suomalaisten lähiöiden luonto toisinaan yllättää positiivisesti ja näin näyttää olevan Hervannankin kohdalla!
Hei Taina,
tämä on niin totta! Ihastuin Hervannan luontoon jo 2003, kun työskentelin Hervannan vetovoimaisuutta lisäävässä HerPro-projektissa. Huomasin heti, että Hervanta on monella tavalla vanhaa mainettaan parempi paikka :).
Olipa kiva lukea näin positiivinen postaus Hervannasta. Suolijärven nimen olen kuullut ennenkin ja se sinne olisi kiva joskus lähteä tutustumaan luontoon. Kultainen apina myös kuulostaa ihan mun paikalta, joten ehkä pitäisikin ryhtyä suunnittelemaan kotimaan matkaa Hervantaan.
Moikka,
suosittelen! Varsinkin nyt kesällä Hervannassa on ihanan vihreää eli aurinkoisella ilmalla viihdyt varmasti! Aloita tervehenkisesti Suolijärven luontopolulta, sitten vaihdat uikkarit päälle ja käyt pulahtamassa Suolijärvessä ja sitten drinksulle Kultaiseen Apinaan tai syömään johonkin :).