En sitten ehtinytkään kirjoittaa toista blogia Roomasta käsin sillä vain muutama päivä edellisen postauksen jälkeen Rooma oli menossa taas kiinni. Meinasi jäädä Colosseum, Forum Romanum ja muut tutut paikat näkemättä. Siksi blogin kirjoittamisen sijasta minulle tulikin kiire nähdä ja kuvata loput dokumenttiin tulevat antiikin ajan nähtävyydet Rooman keskustassa.
Huhuja ja arveluja Rooman siirtymisestä suoraan keltaisesta punaiseksi alueeksi alkoi liikkua jo viikon 10 alussa. Koska alkuviikko meni Villa Lanten henkilökunnan haastattelujen parissa, tuli kiire nähdä Colosseum, Palatium ja Forum Romanum. Varasinkin lipun heti keskiviikolle 10.3.

Keskiviikkoaamu oli onneksi kaunis. Söin rauhassa aamupalan, otin puoli tuntia aurinkoa Villa Lanten terassilla, kuvasin hetken rakennusta ulkoapäin ja lähdin laskeutumaan Gianicoloa Trastevereen. Sieltä otin rautiovaunun Colosseumille – ja jännitin, saanko lipun pressikortilla ennakkoon maksamani kahden euron toimitusmaksun hintaan.

Colosseum jätti pettyneen olon
Colosseum tuli kierrettyä kertaallen, ennen kuin lippuluukku löytyi. Tiedoksi, että jos et halua sisälle, et paljon mielestäni menetä; Colosseum on ulkoa upeampi ja sitä voi ihailla ihailla aivan lähietäisyydeltä ilmaiseksi.

Lippuluukku löytyi lopulta Colosseumin ja Forum Forum Romanumin välistä aivan Venuksen ja Roman kaksoistemppelin edestä. Näytin kännykästäni tilausvahvistuksen ja sain turhia kyselemättä lipun käteeni. Siunattu pressikortti jälleen!
Sisältä Colosseum oli pettymys. Olen käynyt siellä viimeksi muistaakseni matkaopasaikoinani 12 vuotta sitten, mutta siitäkin on moni asia muuttunut. Kävijää viedään kuin pässiä narusta yhtä ennalta määrättyä reittiä pitkin ympäri amfiteatteria. Jylhille käytäville on ripustettu jos minkälaista infotaulua ja opastetta. Viimeksi otin sisältäkin kuvia, nyt jokaisessa oli jotain näkymään kuulumatonta.
Toisessa kerroksessa oli pieni museo ja Pompejia esittelevä näyttely sekä matkamuistomyymälä. Areenan päälle oli rakennettu kaksi näköalatasannetta. Mielestäni kaikki nämä rakennelmat ovat pilanneet unnelman, josta Colosseum oli muistoissani ollut niin erityinen. Poistuin pettyneenä amfiteatterin taakse kahvilaan voileipälounaalle (älkää syökö lohileipiä Roomassa, ei ollut tälläkään kertaa hyvää…).

Aina yhtä upeat Forum Romanum ja Palatium
Colosseumin, Forumin ja Palatiumin lipulla pääsee alueelle saman päivän aikana uudelleen, joten suuntasin seuraavaksi auringossa kylpevälle Forum Romanumille. Siellä muutokset olivat onneksi positiivisia – jokaisen rakennuksen edessä oli pieni kyltti, joka kertoi siitä sekä italiaksi että englanniksi. Vessoja oli myös säännöllisin väliajoin eikä muita kävijöitä tosiaankaan haitaksi asti!

Palatiumilla ihailin Flaviuksen keisariperheen stadionia ja jäin hetkeksi ottamaan penkille aurinkoa. Valitettavasti Circus Maximuksen puolella en päässytkään ihailemaan Domus Flavian ja Augustanan eli 1. vuosisadalla eläneen keisariperheen upeita yksityisen ja julkisen palatsin rakenteita, kuten olin nähnyt yhdessä YouTube-videossa. Tähän lähes tunnin mittaiseen, englanniksi tekstitettyyn videoon pääset tästä linkistä.

Kävin myös ekaa kertaa elämässäni Palatiumin pienessä museossa ja Augustuksen talossa. Siellä oli kaksi huonetta auki. Ja voi pojat, miten upeita ne ovatkaan! Yli kaksi tuhatta vuotta vanhat freskot ovat tosi hienosti säilyneet. Kannattaa ehdottomasti käydä siellä, jos talo on auki.

Tiberin puoleinen pää Palatiumista on varattu aika tylsille Farnesen suvun renessansiaikana rakennuttamille puutarhoille. Puutarhojen Forumin puoleisella reunalla on kaksi vanhaa upeaa paviljonkia, joiden vierestä laskeutuvat monumentaaliportaat laskeutuvat antiikinaikaiselle Via Nuovalle.
Kadun ylle kaartuvat komeat tiilikaaret ja muinaisten kauppojen oviaukot reunustavat tietä. Siellä voi helposti kuvitella, miltä silloin niin vilkas Via Nuova, ”Uusi katu” näytti kaksi tuhatta vuotta sitten.
Kannattaa myös lukea katua reunustavista tauluista Palatiumin ja Farnesen puutarhojen kiehtovasta historiasta! Kuvat siitä, miltä Forum ja Palatium näyttivät satoja vuosia sitten, ovat tosi kiinnostavia – osa alueesta oli peltoa, ja upeista monumenteista näkyivät vain yläosat.

Palazzo Massimo alle Terme ja Diocletianuksen kylpylät
Jos antiikin ajan seinäfreskot kiinnostavat, suosittelen ehdottomasti visiittiä Palazzo Massimo alle Terme -museoon Terminin rautatieaseman viereen. Museo Nazionale Romanoon kuuluvassa keltaisessa palatsissa on näytillä mielestäni antiikin Rooman upein kokoelma patsaita, mosaiikkeja ja seinäfreskoja. Myös Augustuksen vaimon Livian talon seinäfreskot löytyvät sieltä.
Itse en valitettavasti ehtinyt kuvauskiireiden vuoksi uusintakäynnille Palazzo Massimoon enkä Diocletianuksen kylpylän raunioissa sijaitseviin museoihin aukion toiselle. Jos Palazzo Massimon kokoelmat kiinnostavat, voit alustavasti tutustua niihin tästä linkistä.
Keisari Maximianuksen tetrarkkikumppanilleen Diocletianukselle 298-306 jKr rakennuttamat mahtavat rauniot ovat myös ehdottomasti käymisen arvoiset. Tutustu niihin tästä linkistä!
Diocletianuksen kylpylät kattoivat aikanaan hulppeat 13 hehtaaria ja pitivät sisällään kylmien, haaleiden ja kuumien kylpyjen osastot, valtavan uima-altaan, urheilukentän ja paljon muuta. Michelangelon 1500-luvulla suunnittelema Santa Maria degli Anteli -kirkko on rakennettu kylmien kylpyjen osaston sisään ja antaa hyvän kuvan siitä, miltä kylpylät loistonsa päivinä näyttivät.
Retki Villa Lanten naapuriin: kasvitieteellinen puutarha Orto Botanico
Vaikka torstai oli aika kolea, lähdimme Villa Lanten asukkaiden omalla porukalla tutustumaan instituutin alapuolella sijaitsevaan kasvitieteelliseen puutarhaan Orto Botanicoon. Vaikka olen aikanani asunut yli kolme kuukautta Lantessa, en ole koskaan käynyt puutarhassa aiemmin!

Puutarhassa on yli 3000 kasvilajia; Maaliskuussa puutarhat olivat vielä aika karua nähtävää eivätkä kasvihuoneet olleet auki. Ihastuin kuitenkin komeisiin palmuihin ja bambumetsikköön.

Elina Räsänen kertoi, että kasvitieteellisen alueella käyskenteli aikoinaan myös Ruotsin kuningatar Kristiina, joka asui Palazzo Corsinissa 1600-luvulla. Tänne pitää palata joskus kesällä uudestaan ja käydä myös ihailemassa Palazzo Corsinin taideaarteita!
Varsin kolean ja pilvisen perjantain vietin ystävieni kanssa. Kävimme muun muassa Campo dei Fiorilla nautiskelemassa ihanan raikkaat mansikka-caipiroskat.

Coppedé ja iltapäivä rannalla Ladispolissa
Lauantai oli taas ihanan lämmin päivä ja päätin käydä kokeilemassa, pääsisinkö Santa Constanzaan. Netin mukaan se oli auki. No, ei ollut. Onneksi varhaiskristillinen Sant Agnese Fuori le Muran kirkko siinä vieressä oli. Ulkoa koruton varhaiskristillinen kirkko oli sisältä kaunis ja tunnelmallinen, joten ei tullut ihan turha reissu!

Via Nomentanalta oli vain vajaat kaksi kilometriä Coppeden erikoiseen kaupunginosaan, joka keskittyi Piazza Mincion aukion ympärille. Aluetta kuvailtiin oppaissa pientä art nouveau-alueeksi, joten päätin vahvistavan cappuccinon jälkeen kävellä sinne.
Odotin näkeväni Coppedessa jotakin edes etäisesti meikäläistä jugendia muistuttavaa arkkitehtuuria, mutta arkkitehti Luigi ”Gino” Coppedèn luomukset olivat aivan omaa luokkaansa. Jos Riikan jugend on koristeellista, muistuttavat Coppedèn talot lähinnä mielikuvituksellisia fantasiataloja omituisine ja koristeellisine yksityiskohtineen. Käymisen arvoinen pieni kohde!

Coppedesta hyppäsin bussiin, jolla pääsin Terminille ja siitä junalla Ladispoliin. Onneksi olin ostanut maaliskuun alussa usemman vyöhykkeen käsittävän kuukausilipun, jolla pääsi junallakin jopa 40 kilometrin päähän Roomasta! Se maksoin noin 60 euroa.
Oli ihanaa nauttia auringosta rantakadulla ja syödä ulkona lounaaksi suosikkipasta-annokseni spagetti alle vongole. Ja jälkkäriksi jätskiä, kuinkas muutenkaan! Upean päivän kruunasi nopea shoppailukierros, jonka aikana löysin itselleni tyylikkään kolmenkympin villakangastakin.

Sunnuntaina Villa Lanten Amos Anderson -stipendiaatti Frederick Whitling vei pienen Villa Lanten ja Cirocolo Scandinavon porukan opastetulle keskiajan Rooma-kierrokselle. Kävelimme Castel St. Angelolta keskustan ja juutalaiskorttelien kautta Marcelluksen teatterille ja Via Marmorataa Piramidelle. Oli upeaa matkustaa mielikuvissa keskiajan Roomaan!