Makarska on taas elokuusta alkaen mm. Aurinkomatkojen ja Apollomatkojen valikoimassa, joten haluan jakaa tässä postauksessa omat kokemukseni monipuolisesta ja kauniista pikkukaupungista. Kävimme siellä ystäväni Tuulan kanssa muutama vuosi sitten kymmenen päivän omatoimilomalla Splitissä (katso Split lumoaa ainutlaatuisella tunnelmallaan ja historiallaan -postaus tästä linkistä).
Splitin kaupunkiloman vastapainoksi halusimme viettää kauniissa Makarskan kaupungissa löhö- ja rantalomaa ja käydä risteilyllä jossakin lähisaarista, esimerkiksi Bračilla. Valitsimme Makarskan, koska se on Makarskan Rivieran kylistä suurin ja kuvien pohjalta mielestäni myös kaunein ja monipuolisin. Muita Makarskan Rivieran kyliä ovat mm. mm. Tucepi, Baska Voda ja Podgora.
Minua viehättivät erityisesti Makarskan dramaattiset maisemat: syvän turkoosi Adrianmeri, kristallinkirkkaan veden ylle ulottuvat vehreät pinjametsät ja lähes pystysuorat, jylhät vuorenrinteet. Makarskan satamasta tehdään myös risteilyjä lähisaarille.
Pääsimme Splitistä Makarskaan bussilla, joka lähti aivan Rivan päästä. Matkaa on vain 89 kilometriä, mutta mutkaisen tien vuoksi matka kesti pari tuntia. Bussikyyti oli halpa ja tarjosi kaupan päälle upeita näkymiä merelle. Tuula tosin onnitteli itseään, että oli ottanut käytäväpaikan – sen verran huimat pudotukset tieltä oli välillä mereen!
Makarska hurmaa upeilla maisemillaan
Hotellimme Makarskassa oli aivan kaupungin keskustassa, kaunista lahdenpoukamaa kiertävän rantapromenadin varrelta. Promenadia reunustivat upeat palmut sekä lukuisat ravintolat ja baarit.
Makarskan hotellimme sijainti oli hieno, mutta huoneemme parveke oli pettymys – se oli pelkkä ranskalainen parveke eli ikkuna betoniseinässä. Valitin asiasta, koska nettiesittelyssä parveke oli ollut sellainen, jossa voi ottaa aurinkoa (hotellissamme ei ollut uima-allasta). Nihkeä vastaanottovirkailija kuitenkin jankutti sitkeästi, että huoneessamme on parveke.
Vaadin päästä hotellipäällikön juttusille, mutta hän oli vapaalla. Niinpä lähdimme rannalle. Matkalla aurinko vetäytyi syvään pilveen. Onneksi meillä oli villatakit mukana! Kun pääsimme rannalle, alkoi sataa. Menimme sateen ajaksi rantabaariin juomaan kannulliset Gin & Tonicia.
Onneksi sade loppui parin tunnin päästä ja jatkoimme matkaamme pienessä iltapäivähutikassa rantabaariin illalliselle. Paikallinen pikaruoka ćevapčići (maustetusta jauhelihasta valmistettu pitkänmallinen lihapyörykkää muistuttava ruokalaji) maistui ranskalaisten, salaatin ja oluen kera taivaalliselta – varsinkin, kun ilta-aurinkokin alkoi loimottaa lämpimästi rantakadulle!
Jatkoin Tuulan toppuuttelusta huolimatta seuraavana päivänä taistelua oikean parvekkeen puolesta. Onneksi minulla oli tulosteena varausvahvistus ja kuva oikeasta parvekkeesta, jollainen oli varaamamme huoneen esittelykuvassa. Aikani rutistuani pääsin lounaan jälkeen hotellipäällikön juttusille, joka lupasi meille parin päivän päästä vapautuvan parvekkeellisen huoneen.
Nyt kun aurinko paistoi, vuokrasimme biitsiltä rantatuolit. Makarskan Rivieran rannat ovat pikkukivirantoja, joten rantasandaalit tai uimatossut ovat enemmän kuin tarpeen. Uiminen jäi tälläkin kertaa kastautumisen asteelle, koska kristallinkirkas vesi oli aivan jäätävän kylmää!
Olimme rantapäivän jälkeen taas tyytyväisiä hotellimme sijaintiin, sillä tällä kertaa löysimme hotellimme vierestä hienon, tunnelmallisen italialaisen ravintolan, josta sai mainiota pasta carbonaraa.
Meidän oli tarkoitus käydä Makarskalta käsin risteilyllä lähisaarilla, mutta pettymys oli kova, kun infopisteestä kerrottiin, että seuraava laiva Bracille lähtisi torstaina – eli meidän kotiinlähtöämme seuraavana päivänä.
Toinen pettymys oli, että kaikki diskot olivat kuulemma vielä toukokuussa kiinni. Ystävällinen virkailija vinkkasi kuitenkin kaksi paikallista baaria, jotka olivat vielä auki, kun rantapromenadin ravintolat ja baarit sulkisivat ovensa.
Makarska on maastopyöräilijän unelma
Kun saimme vihdoinkin uuden huoneen, emme olleet uskoa silmiämme – parveke oli kuin kattoterassi! Kun saimme tavarat purettua, avasimme voitto-oluet terassilla ja nautiskelimme täysin siemauksin auringosta ja upeasta näköalasta kattoterassille ja lahdelle.
Koska emme päässeet naapurisaarille, halusin vuokrata pyörän ja tutustua lähikyliin. Tuula taas halusi jäädä upealle kattoterassillemme ottamaan aurinkoa, joten lähdin matkaan yksin. Toukokuun sää voi Makarskalla olla oikukas, joten otin kevyen takin reppuun mukaan. Keskustan ja rannan välissä sijaitsevasta vuokraamosta sain hyvän pyörän ja kypärän kahdeksi päiväksi kohtuuhintaan.
Suuntasin ensin Splitin suuntaan houkuttelevan näköistä rantapolkua, joka kiemurteli pinjametsikössä meren äärellä. Polku kapeni tosin muutaman kilometrin päässä huolestuttavan kapeaksi kallionkielekkeeksi, joka vietti suoraan mereen. Aikani pyörää talutettuani pääsin kuitenkin taas kunnon baanalle.
Päämääränä ensimmäisenä päivänä olivat Baska Vodan ja Brelan kylät eli noin 28 kilometrin päivälenkki mutkin. Baska Voda ja Brela olivat ihan sieviä, mutta ei niissä ollut juuri nähtävää. Ennen paluumatkaa istahdin hetkeksi rantabaariin oluelle. Takaisin tulin samaa reittiä.
Seuraavana päivänä otin suunnaksi Tucepin ja Podgoran. Tucepiin oli Makarskasta noin 5 kilometriä ja Podgoraan kahdeksan, yhteensä lenkki oli noin 16 kilometriä. Tähän suuntaan matka oli huomattavasti mäkisempi eli alamäet olivat suorastaan pelottavia, ylämäet läkähdyttäviä! Maisemat olivat kyllä upeat.
Tucepi ja Podgora ovat lähinnä rannan suuntaan kasvaneita kyliä, joiden elämä keskittyy rantakadulle. Kylien läpi vie hyvä pyörätie, mutta kylien välit ovat varsin mäkisiä.
Paikallisväriä iltaelämässä
Kuten Splitissäkin, myös Makarskalla iltaelämä oli vielä toukokuussa hiljaista. Viimeisenä iltana jatkoimme illallisen jälkeen rantabaariin ja sieltä paikallisten ohjeiden mukaan tunnelmalliseen pieneen paikalliseen baariin, jonka nimeä en enää muista. Lopulta päädyimme paikallisen miesporukan mukana paikallisbaarikierrokselle, joka jatkui aamukahteen asti. Näköjään kysyvä ei baarikierrokselta eksy!
Oli aika metkaa olla paikallisessa baarissa, jossa soitettiin paikallista musiikkia ja ihmiset hoilasivat suosikkibiisejään ääneen. Emme ymmärtäneet kielestä mitään, mutta musiikki kuulosti hyvin samanlaiselta kuin meikäläinen iskelmä.
Sanatkin olivat melko samanlaiset, kun pyysin isäntäämme kääntämään. Huomasimme myös, että kroatialaiset ovat yhtä ylpeitä kotimaastaan kuin suomalaiset – ja yhtä kovia bilettämään!
Lähtöpäivänä kiertelin vielä Makarskan kylää, jossa on tunnelmallisia paikallisten asuttamia pikkukujia, ravintoloita ja putiikkeja rantakadun takana. Pakattuamme tavarat hyppäsimme taas bussiin ja vaihdoimme Splitin linja-autoasemalta lentokenttätaksiin.
Kaiken kaikkiaan meillä oli aivan mahtava loma. Suosittelen lämpimästi Splitiä ja Makarskaa kaikille sekä perhelomailuun että pariskunnille ja ystäväporukoille. Alku- ja loppusesonkina on kuitenkin hyvä tarkistaa, mitkä palvelut ovat auki, sillä meiltä jäivät diskot ja saaristohyppely välistä.
Aurinkoista ja elämysrikasta kesää!
Jätä kommentti