Rooma pitää sisällään kolme tuhatta vuotta historiaa, kauniita rakennuksia, ihastuttavia ja vihastuttavia roomalaisia sekä ainutlaatuista tunnelmaa, jota ei löydy muualta. Siksi palaan kaupunkiin aina vain uudelleen.
Tänä kesänä palasin Roomaan pariksi viikoksi; nyt tapaamaan ystäviä, lomailemaan ja tekemään hieman töitä. Helteinen heinäkuu ei ole yleensä ihanneaikani lähteä Italiaan, mutta nyt tein periaatteestani poikkeuksen, koska Roomassa asuva ystäväni juhli pyöreitä. Nyt hellettä piisasi pahimmillaan 36 astetta!
Koronasta huolimatta minulla oli Roomassa turvallinen olo, sillä Italian koronatilanne oli Suomea parempi. Maskia pidettiin tunnollisesti kaikissa sisätiloissa ja turvavälitkin pitivät kohtuullisen hyvin. Trastevere hurmasi myös helteestä huolimatta taas uudestaan.
Tähän reissuun sisältyi paljon tuttuja paikkoja, mutta myös uusia elämyksiä, joista kerron tässä postauksessa. Silti jäi näkemistä myös seuraavaan kertaan!
Tunnelmallinen Trastevere
Vuokrasimme kahden ystäväni kanssa Airbnb-huoneiston Trasteveresta Via della Scalalta, aivan Piazza di Santa Maria in Trastevere -kirkon tuntumasta. Viiden hengen huoneisto oli ihanan valoisa ja remontoitu satoja vuosia vanhaa taloa kunnioittaen.
Asuin nyt ensimmäistä kertaa Trasteveressä ja tykkäsin ennakkoluuloista huolimatta alueesta – siitäkin huolimatta, että kadut olivat iltaisin tupaten täynnä ihmisiä, varsinkin nuoria, ja siellä täällä näkyi rumia graffiteja. Tunnelmallisiin kukkien, pensaiden, köynnösten ja kadun yli ripustettujen pyykkinarujen somistamiin kujiin ei vain kyllästy!
Villa Lantessa maaliskuussa asuneena osasin myös arvostaa sitä, että ruokapaikat olivat aivan naapurissa. Tonnarellosta Santa Maria in Trastevere-kirkon vieressä saimme hyviä ja runsaita antipastoja, jotka itsessään toimivat lounaina.
Suosikkiravintolani Ai Tre Scalini hurmaa tunnelmallaan
Ystäväni kuusikymppisiä juhlimme hänen suosikkiravintolassaan Ai Tre Scalinissa Via Panispernalla, Via Nazionalen ja Colosseumin välisellä alueella. Tunnelmallinen ravintola levittäytyy kadulle saakka ja on etenkin paikallisten suosiossa.
Pöytää jonotetaan ulkona joka ilta, sillä ruoka on yksinkertaista, edullista ja hyvää. Voin lämpimästi suositella Ai Tre Scalinin melanzane alla parmigianaa, munakoiso-parmesaanipaistosta. Se on yksinkertaisesti suussa sulavan hyvää – ja edullista!
Tykkään ravintolassa myös sen tunnelmasta. Paikalliset ovat tosi ystävällisiä ja avuliaita ja sopu sijaa antaa, vaikka paikka olisi kuinka piukassa. Niinpä siellä tuli tälläkin reissulla käytyä useamman kerran.
Rantalomaa Ladispolissa
Kun Kirsi ja Maippi palasivat Suomeen, otin junan Ladispoliin, jossa vietin kolme yötä kaupungissa asuvan ystäväni Jaanan luona. Ladispoliin on Trasteverestä 25 minuutin matka junalla.
Ladispoli on siisti paikallisten asuttama noin 45 000 asukkaan pikkukaupunki. Siellä on kivoja rantapaikkoja ja kesäviikonloppuna muun muassa salsabileitä. Minä jätin väsyneenä ne väliin, koska olin jo palannut Roomaan.
Ladispolissa kävimme pari kertaa Jaanan suosikkirannalla Tarida Beachilla Piazza Domitillan lähellä. Pieni ranta on kaunis ja tunnelmallinen. Koska siellä käyvät lähinnä paikalliset, on hintatasokin kahvila-baarissa edullinen.
Rannalta voi vuokrata aurinkotuolin päiväksi viidellä eurolla ja katettu pieni baari tarjoaa juomia ja suolapalaa kohtuuhintaan. Lounaaksi nauttimamme panini grillatun makkaran ja vihannesten sekä maustekastikkeen kanssa oli tosi hyvää!
Hintatasokaan ei hajota pankkia, sillä iso Peroni-olut maksaa kolme euroa ja edellä mainittu panini vitosen. Hyvä ja halpa lounas!
Kävimme Ladispolissa myös hyvässä kalaravintolassa ja minä shoppailemassa. On kätevää, kun kaupat ovat kaikki saman pääkadun varrella ????.
Cerveteri ja etruskien hautausmaa
Ladispolista käsin kävimme Jaanan ystävän Päivin luona, joka vei meidät aamukävelylle Cerveterin kuuluisalle etruskihautausmaalle. Hienoimmat haudat olivat portin takana keskiviikkona kiinni, mutta ilmaiseksi pääsee tutustumaan nekropolin muihin hautoihin. Varsinkin kävely 2700 vuotta vanhalla etruskitiellä metsän siimeksessä oli hieno kokemus!
Kävelyretken päätteeksi hurautimme Päivin luokse maalle viettämään päivää uima-altaalle. Kuumuuden uuvuttamana oli ihanaa pulahtaa viileään veteen ja kuunnella, kun kukot kiekuivat naapurissa. Taisin ottaa lounaan jälkeen varjossa pienet torkut!
Cerveterin pääaukion ja bussien päätepisteen vieressä sijaitseva vanha kaupunki on pieni ja tunnemallinen. Linnoituksessa on näköalatasanne, josta on upeat maisemat alla näkyvälle tasangolle ja merelle saakka.
Rooma da nuovo – uusia ja tuttuja kohteita
Viimeiset neljä päivää vietin Hotel Select Gardenissa Piazza Indipendenzan tuntumassa. Vaikka Terminin seutu ei kovin hohdokasta olekaan, siellä on kaikki lähellä ja ennen kaikkea Piazza Indipendenzalta pääsee julkisilla liikennevälineillä joka paikkaan. Yli kolmenkymmenen asteen helteellä ei jaksa kävellä loputtomiin.
Varasin hotellin aivan viime tingassa. Sain silti huoneen 50 eurolla yö, ja mielestäni hotelli tarjosi vastinetta rahalle. Huone oli pieni, mutta hiljainen ja siisti. Vastaanotto oli auki 24/7, ja aamupalaa tarjottiin seitsemästä kymmeneen.
Hotellin aamupala oli aika vaatimaton: vaaleaa leipää, mortadellamakkaraa, kananmunia, jugurttia, mehua ja muroja. Parasta olivat kuitenkin tuoreet cornetot eli makeat voisarvet con crema – vaniljakreemitäytteellä. Ihania cappuccinon kanssa! Tykkäsin myös takapihan puutarhasta, jossa oli mukavaa nautiskella aamupalasta banaanipuun katveessa.
Koronan vuoksi museokäynnit pitää varata etukäteen. Museoiden sivut ovat myös englanniksi, mutta kun etsin, mitä alennuksia pressikortilla saa, teksti olikin vain italiaksi. No, onneksi italia sujuu, mutta voi aika monella jäädä alennukset hakematta! Pääsin pressikortilla jokaiseen haluamaani museoon euron varausmaksulla, joten kerrankin pari kymppiä maksaneesta kansainvälisestä kortistani oli hyötyä ????.
Ensimmäisenä päivänä kävin päärautatieasemaa vastapäätä sijaitsevassa Museo Nazionale alle Termessä. Museo on rakennettu keisari Diocletianuksen 300-luvulla rakentamien kylpylöiden sisään. Olin käynyt siellä jo aikaisemminkin, joten en viettänyt kovinkaan paljoa aikaa epigrafiikkamuseossa ja muissa osissa. Minulle oli tärkeintä päästä säilyneisiin kylpylöiden saleihin ihailemaan antiikin ajan seiniä!
Kylpylöiden mittakaava oli valtava. Raunioiden toisella puolella sijaitseva Piazza de Repubblica on tehty mukailemaan kylpylöiden puolipyöreää esedraa, joka oli vain pieni osa rakennuskompleksia. Antiikin Rooman suurin kylpylä piti sisään myös kirjastoja, urheilukenttiä ja muuta ajanvietettä kylpemisen lisäksi.
Kävin myös Crypta Balbissa, arkeologisessa museossa, joka on perustettu muinaisen teatterin paikalle. Museo kertoo Balbuksen teatterin historian sen rakentamisajoista 13 eKr tähän päivään. Jos antiikin Rooman historia kiinnostaa, suosittelen ostamaan Museo Nazionale Romanon viikkolipun, jolla pääsee neljään museoon: Upeaan Palazzo Massimoon, edellä mainittuun Museo Nazionale alle Termeen, Museo Altempsiin ihailemaan upeita patsaita sekä mainitsemaani Crypta Balbiin. Lippu maksaa vain 12 euroa ja sen voi varata tästä linkistä.
Ihana Villa Farnesina – ja paljon paljaita pyllyjä!
Olen aiemmilla reissuillani kävellyt lukuisia kertoja Villa Farnesinan ohi Viale Lungoteverellä, mutta vasta nyt pääsin käymään kauniissa renessanssipalatsissa. Vuonna 1510 valmistuneessa renessanssihuvilassa on upeita Rafaelin freskoja ja muuta taidetta. Juuri sopivan kokoinen rakennus on itsessäänkin kaunis, ehdottomasti käymisen arvoinen!
Palatsin rakennutti Sienasta kotoisin oleva pankkiiri Agostino Ghigi. Silloisen Villa Chigin suunnitteli arkkitehti Baldassare Peruzzi. Toisella puolella Tevere-jokea sijaitsee Farnese-suvun palatsi, joka oli valmistunut 1495. Farneset olivat orvietolaista aatelissukua, johon kuului myös silloinen paavi, Paulus III, joka rakennutti Farnesen palatsin.
Agostino Chigi halusi asua yhtä loisteliaasti kuin Farnesetkin. Kertonee paljon, että häntä ei kutsuttiin nimellä Il Magnifico, ”Loistava”.
Paavi Paulus III Farnesen kuoltua paaviksi nousi Julius II della Rovere, jonka pankkiirina Agosto Chigi työskenteli. Ei siis ihme, että hänestä tuli upporikas. Chigi oli myös paavin ystävä, ja he molemmat olivat kiinnostuneita taiteesta keräten sitä valtavia määriä. Paavi Julius II oli mm. Michelangelon, Rafaelin ja Bramanten suojelija.
Villa Farnesen huvilassa kokoontui usein sen aikaisia kuuluisuuksia, taiteilijoita, aatelisia, kirjailijoita ja runoilijoita. Erityisen loisteliaat juhlat järjestettiin, kun Agostino ja alhaista syntyperää oleva Francesca Ordeasca vihittiin. Paavi Leo X siunasi avioparin paikan päällä. Näin avioliitosta tuli laillinen ja lapsista laillisia perijöitä.
