Kirja-arvostelussa Valinnan paikka

Laihduttaminen on tammikuun hittijuttu vuodesta toiseen. Tammikuussa suomalaiset alkavat myös tipattomalle ja aloittavat elämäntaparemontin. Personal trainerit ja muut kuntoilu- ja laihdutusekspertit hierovat sormiaan tyytyväisenä, kun kassa kilisee.

(Myös minä elän toivossa, että voisin jonakin päivänä naureskella klikatessani itseni verkkopankkiin. Siksi tämä julkaisu sisältää mainoslinkkejä, ne on merkitty *-merkillä)

Myönnän, että kuulun samaan joukkoon muiden pullukoiden ja elämäntaparemonttikokelaiden kanssa. Joulun ajan herkuttelun jäljltä olo tuntuu turpealta enkä viihdy kropassani. Jouluherkut kuten peltilihapiirakka ja liköörit hyllyvät reisissäni. En ole uskaltanut vielä vaa’alle, vaikka aloitin terveellisemmät elämäntavat tänään.

Miksi järkevien valintojen tekeminen on niin vaikeaa? (Kuva: Shutterstock)

Pohjustin laihista lukemalla viikonloppuna tosi hyvän kirjan terveellisempien valintojen tekemisestä. *Satu Pihlajan Valinnan paikka auttaa ymmärtämään, miten ihmismieli toimii, miksi valitsemme usein helpoimman, mutta huonomman vaihtoehdon vaikka parempiakin olisi tarjolla, ja millä eri tavoilla jokainen voi tehdä parempia valintoja. Kirjassa on myös paljon hyviä harjoituksia.

Miksi valitsemme niin usein väärin?

Kirja on ihanan lohdullinen kaltaisilleni itsesääliin vaipuville ja laiskoille herkkusuille. Olen monesti miettinyt, että olen vain heikko ja huono ihminen, kun olen tehnyt vääriä valintoja. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, sillä yllättävät asiat ohjaavat tiedostamattamme valintojamme.

Satu Pihlaja puhuu kirjassaan muun muassa minäpystyvyydestä – ihmisen mielikuvasta omista kyvyistä ja mahdollisuuksista ohjata omaa toimintaansa. Tämä minäpystyvyyden mielikuva voi kuitenkin olla vääristynyt esimerkiksi siksi, että vanhemmat tai opettaja ovat joskus vähätelleet jotakin oman osaamisen aluetta.

Lapsena saatu kritiikki voi vaikuttaa luottamukseen omiin kykyihin ja siihen, miten omilla teoilla voi vaikuttaa elämäänsä. Onneksi voimme arvioida itseämme ja kyvykkyyttämme aina uudelleen ja tehdä uusia valintoja.

Myönnän, että olen liian helposti ajatellut olevani jossakin asioissa huono, esimerkiksi tietotekniikassa, ja luovuttanut liian helposti. Toisaalta kun takkiin tulee tarpeeksi monesti, on inhimillistä luovuttaa ja vedota kyvyttömyyteen tehdä kyseinen asia.

Pihlajan mukaan joskus taas epäonnistumisen jälkeinen tunnekokemus voi olla liian rankka minäpystyvydelle. Silloin luovutaan tavoitteesta, vaikka voisi valita pitää siitä kiinni ja yrittää uudelleen.

Hän kannustaakin kasvattamaan pystyvyyden tunnetta valitsemalla jonkun asian, jossa et ole mielestäsi kovin hyvä, arvioimaan pystyvyyden tunnettasi ja aloittamalla harjoittelun. Ideana on harjoittelemalla nähdä mahdollisuuksia ja onnistua harjoittelun avulla sen sijaan, että keskitytään vain uhkiin ja pelkoihin.Ratsastaja

Valitse tietoisesti, mitä ajattelet

Toinen mielestäni hyvä Pihlajan esiin nostama asia koskee ajatusten hallitsemista. Hyvin herkästi ajattelemme väsyneinä ja tietyissä tilanteissa negatiivisesti – kuten minä joutuessani ajamaan jonkun alinopeutta ajavan kannoilla kilometritolkulla.

Sen sijaan, että raivoaisin siitä itsekseni, voin valita suhtautumistapani. Voin vaikuttaa ajatuksiini ja laittaa vaikka podcastin tai äänikirjan päälle ja päättää ottaa asian lunkisti, jos ohi ei pääse.

Valitsemistaitoihin kuuluu myös kyky ajatella positiivisesti ja muuttaa negatiiviset ajatukset positiivisiksi. Meidän kannattaisi opetella ajattelemaan tietoisesti sitä, mitä kullakin hetkellä ajattelemme. Eli kiinnittämään huomiota ajatuksiimme sen sijaan, että toimisimme automaatilla.

Tätäkin asiaa voi harjoitella tyytyväisyysharjoituksen avulla. Se toimii hieman kuin onnellisuuspäiväkirja eli siinä kirjataan joka ilta ylös asioita, joihin olit päivän aikana itsessäsi ja toiminnassasi tyytyväinen. 

Mieti, mikä tai kuka ohjaa valintojasi

Pistä käsi sydämelle ja pohdi, mistä oikeasti saat vaikutteita pukeutumiseesi ja muuhun elämäntyyliisi liittyviin asioihin. Kuka tai mikä vaikuttaa päätöksiisi?

Satu Pihlaja kehottaa listaamaan ainakin kymmenen lähdettä, joista huomaat ottaneesi vaikutteita sekä mitä nämä päätökset ja valinnat ovat. Minä yllätyin havaitessani, että en oikeastaan tiedä, mistä vaikutteeni tulevat. En ole edes ajatellut asiaa, vaikka niin usein harmittelen, kun olen mielestäni valinnut väärin.Laihduttaminen_Eila

Toisinaan hyvä esikuva voi auttaa oikeiden valintojen tekemisessä. Aiemmassa blogissani Haluatko elää unelmaelämääsi? Käännä kateus voimavaraksi! -käsittelen tätä asiaa kateuden näkökulmasta (minua haastateltiin tästä aiheesta myös Kotivinkki-lehden artikkeliin pari vuotta sitten). Jos kadehdit jotakin ihmistä, voit selvittää, millaisia valintoja ja päätöksiä hän on elämässään tehnyt. Uskallatko ja voitko sinä tehdä saman?

Kirjassa on myös paljon tuttuja asioita muista elämäntaito-oppaista. Siinä käsitellään tavoitteiden asettamista ja sitä, miten tehdä valintoja, joilla voit aktiivisesti toimia saavuttaaksesi tämän tavoitteen. Tämä ja oman arvomaailman selkiyttäminen ovat tärkeitä asioita silloin, kun tehdään itselle oikeasti sopivia valintoja – on kysymyksessä sitten uudet elämäntavat tai uusi ura.  

Ohjaa ajatuksia tavoitteeseen nopean palkkion sijasta

Ruoskin itseäni usein nilviäismäisen huonosta itsehillinnästäni. Kun mieli tekee herkkuja ja kaappiin on jäänyt lempikeksejä, puoli pakettia ehtii mennä, ennen kuin järki astuu mukaan kuvaan. Ai niin, minunhan piti syödä terveellisesti…

Huomaan myös luvattoman usein uppoutuvani hyvää kirjaan tai Facebookiin, vaikka valot pitäisi sammuttaa ja painua unten maille. Enkä varmasti ole ainoa.

Moniin ihmiseen on sisään rakennettuna ominaisuus etsiä nopeaa mielihyvää. Se on ollut luolamiesaikoina usein myös elämän ja kuoleman kysymys, varsinkin kun ruokaa ei ollut aina saatavilla. Mutta ei enää.

Omaa toiminnanohjauskykyäkin voi harjoittaa kuten mitä muutakin taitoa. Se vain vaatii tiedostavaa ajattelua.

Kun olen nappaamassa keksipaketin, yritän opetella pysäyttämään itseni hetkeksi. Pihlaja kehottaa kysymään tämän kaltaisessa tilanteessa itseltä, mitä sillä hetkellä oikeasti tarvitset. Hmm… lukittavan kaapinoven?

Jos siis olen väsynyt, minun pitää opetella miettimään, onko keksi oikeasti ratkaisu – vai toimisiko pieni kävelylenkki korttelin ympäri paremmin. Tai jos mieleni on maassa, voisiko puhelu ystävälle auttaa keksiöveriä tehokkaammin?Valinta

Pidän kirjan konkreettisista ohjeista. Esimerkiksi, kun (toivottavasti) pysähdynt keksipaketin äärelle ennen niiden syömistä, Pihlaja neuvoo hengittämään rauhallisesti.

”Anna yllykkeen tulla ja sitten mennä.
Muistuta mieleesi, mitä oikeastaan halusitkaan tehdä.
Onnittele itseäsi siitä, että ohjasit aktiivisesti toimintaasi.”

Millaisen tien sinä valitset? (Kuva: Shutterstock)

Joskus jo se, että pystymme ohjaamaan mielihalujamme, tuottaa enemmän mielihyvää kuin puoli pakettia keksejä. (Tosin ei aina – kun elämä murjoo, maitokahviin kastetut Bastogne-keksit voivat olla maailman paras keksintö – mutta ei joka päivä…) Joskus myös se, että niitä keksejä ei ole kaapissa, toimii yhtä hyvin!

Mikä sinua motivoi?

Satu Pihlaja tutustuttaa kirjassaan myös amerikkalaisen psykiatrian ja psykologian professorin Steven Reissin motivaatioprofiiliin. Sen mukaan ihmisellä olisi 16 universaalia perustarvetta eli motiivia. Ne on myös hyvä tunnistaa, sillä teemme valintoja luontaisten tarpeiden eli motiivien mukaisesti. 

Kun osaamme valita meille tärkeitä asioita omien motiiviemme mukaisesti, emme tunne turhaa syyllisyydentunnetta. Eli jos vapaus motivoi sinua ja tykkäät kävelystä oman aikataulusi mukaan enemmän kuin aikataulutetuista harrastuksista, se on jees.

Jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta ja erilaisuutta korostava ajattelutapa pätee moneen muuhunkin valintatilanteeseen. Vaikka aamupala olisi kuinka tärkeä ateria, mutta se ei sinulle maistu, ei sitä ole pakko syödä. Kokonaiskalorimäärä ratkaisee. Syö sitten kunnon lounas ja keskity luomaan itselle sopiva ruokavalio ja siihen kuuluva miellyttävä rutiini.

Valinnan paikka -kirjan suosikkiharjoituksessani valitaan unelmien elämäntyyli. Minusta olisi ihanaa elää tammi-helmikuussa diginomadin elämää. Millaista elämää sinä haluat elää viiden vuoden kuluttua? Missä ja kenet kanssa asut? Millainen työ sinulla on? Mitä teet vapaa-ajallasi? Voit myös kuvitella mielessäsi yhden päivän ja mitä tapahtumia, asioita ja tunnelmia siihen kuuluu. (Kuva: Shutterstock)

En muista mihin kohtaa kirjaa tämä viisaus liittyy, mutta laitan tähän loppuun kirjasta pöllityn ja minusta aivan parhaan onnistumiseen kannustavaan sloganiin: ”Onnistujat palaavat aina rutiiniin, epäonnistujat luovuttavat.”

PS. Pääset lukemaan kirjan e-kirjana tai kuuntelemaan sen äänikirjana ilmaiseksi *tästä linkistä, kun kokeilet Bookbeatia maksutta kahden viikon ajan.

Tässä vielä kirjalinkki: *Satu Pihlajan Valinnan paikka

Onnistujat palaavat aina rutiiniin, epäonnistujat luovuttavat. Klikkaa ja Twiittaa

Ihanaa uutta vuotta ja hyviä valintoja vuodelle 2023!