Keväällä 2020 uutiskuvat näyttävät, miten koronaepidemia ja matkustusrajoitukset ovat tyhjentäneet Pattayan matkailijoista. Vielä helmikuussa 2020 koronaepidemia näkyi vain kiinalaismatkailijoiden katoamisena katukuvasta, mutta nyt ovat uutisten mukaan kadut ja rannat lähes autioita. Elämä kuitenkin jatkuu ja jossakin vaiheessa koronaepidemia saadaan lopulta hallintaan. Ehkä jo ensi talvena tästä blogista on iloa ja hyötyä Pattayaan suuntaaville matkailijoille! Kirjoitan blogin nyt myös siksi, että asiat ovat vielä tuoreessa muistissa ja siksi, että se palvelisi niitä lukijoitani, jotka haluavat reissata blogini kautta Thaimaan lämpöön. Kirjoitan tämän blogin yksinmatkaavan sosiaalisen ja mukavuudenhaluisen keski-ikäisen naisen näkökulmasta. Tämä ei siis ole sinulle, joka ennemmin hyppelet saarelta saarelle ihmisjoukkoja vältellen ja Pattayaa kauhulla ajatellen. Vaikka Pattaya on siistiytynyt ja houkuttelee nykyisin paljon myös lomailevia lapsiperheitä, seksikauppa näkyy avoimesti kaduilla, jotka vilisevät tyttöbaareja ja (vanha) länkkärimies – nuori thai-nainen pareja. Eli jos maan tapa häiritsee, Pattaya ja tämä blogi eivät ole sinua varten.

1. Sujuva arki Pattayalla

Pattaya on yksin matkustavalle helppo kohde: isosta kaupungista löytyy palveluja ja paljon tekemistä ja näkemistä pidemmäksikin aikaa, siellä on vilkas suomalaisyhteisö eli juttuseuraa löytyy oman maan kielellä ja kaupungista on hyvät kulkuyhteydet joka paikkaan. Koska olin kuukauden reissussa, halusin loppupuolella lomaa tehdä kirjoitustöitä ja käydä kuntosalilla. Yksin reissatessa majapaikan pitää olla turvallisessa paikassa ja mielellään lähellä pääkatuja. Minä valitsin viimeiseksi kahdeksi viikoksi The Beach Garden Resortin Nakluasta läheltä delfiini-liikenneympyrää, Terminal 21 -ostoskeskusta ja rantaa. Pieni ja kodikas hotelli sijaitsee lähellä Naklua Roadin palveluja ja lavataksiyhteyksiä. Vaikka hotelli oli viisi euroa kalliimpi yöhinnaltaan kuin minun ja Kirsin View Talay Place Hotel kauempana Naklua Roadin varrella, oli ero kuin yöllä ja päivällä. Bungalowini oli siisti ja tilava kuten muutkin yleiset tilat, ja huoneesta löytyivät minulle niin tärkeät pieni työpöytä, iso jääkaappi, turvalokero ja lukuvalo! Oma terassi oli myös kiva! Parasta oli kuitenkin kaunis ja rauhallinen uima-allasalue, jossa ei tarvinnut tapella aurinkotuoleista. Vastapäätä asuva venäläisporukka käyttäytyi kohtuullisen siivosti. Juopottelivat omia viinaksia altaalla, mutta eivät sen kummemmin häiriköineet tai varanneet aurinkotuoleja. Pattayalta löytyy paljon kuntosaleja. Suurimmat ja kauneimmat sijaitsevat ostoskeskuksissa kuten Coco Mike-ostoskeskuksessa ja 24/7 palveleva toinen kuntosali Central Festivalilla. Ne olivat kuitenkin aika kalliita. Löysin parin kilometrin päästä Terminal 21 -ostoskeskuksesta Naklua Roadia poispäin edullisen Fun-kuntosalin, jonka kertamaksu oli 100 bahtia, noin kolme euroa. Kuntosalilla ei ollut ilmastointia, mutta ainakin minulle tuulettimet riittivät hyvin. Fun-kuntosalin laitteet oli sijoitettu kahteen kerrokseen ja ne olivat hyvässä kunnossa. Juoksumattojakin löytyi kymmenkunta. Asiakkaina kävi kaikenikäisiä paikallisia ja länkkäreitä. Kiva ja helppo paikka. Delfiini-liikenneympyrän ja Terminal 21 -ostoskeskuksen risteyksestä löysin ison ruokakaupan tosi laajoine elintarvikevalikoimineen. Hintataso ylitti 7/11 ja Family Mart -tason ja oli joissakin tuotteissa jopa Suomea kalliimpi. Halusin kuitenkin vaihteeksi shoppailla kunnon valikoiman keskellä, syödä leipää, leikkeleitä, lohta, juustoa ja pateeta! Vaikka ostin leivän leipomo-osastolta, se ei ollut kovin hyvää. Edullisemmaksi olisi tullut käydä kilometrin päässä syömässä paikallisessa paikassa, mutta joskus on kivaa ostaa ruokaa kotiin ja mussuttaa hyvän kirjan ääressä… Hotellini lähellä toisella puolella Naklua Roadia sijaitsi myös yksi Pattayan parhaista italialaisista ravintoloista, il Grottino. Koska puhun italiaa, sain väenpaljoudesta huolimatta aina ulkoa pöydän ja spesiaalihyvää palvelua. Paikka ei ole halpa, mutta italialainen ruoka on siellä hyvää.

2. Sanctuary of Truth – Pattayan nähtävyys nro 1

Pattayalla ei ole kovin montaa nähtävyyttä, mutta mielestäni tärkein ja hienoin nähtävyys on ehdottomasti Totuuden temppeli (tai pyhäkkö), The Sanctuary of Truth Wong Amat -rannalla Nakluassa. Se on muutaman kilometrin keskustan ulkopuolella, eli sinne pitää ottaa taksi tai muu kulkupeli – toki lavataksilla voi mennä lähemmäksi Naklua Roadille Soi 12 kohdalle ja sieltä kävellä noin pari kilometriä. Minulle se oli yksin kulkiessa helpoin ja edullisin vaihtoehto, koska hotellini sijaitsi Nakluassa. Tykkään myös kävellä, kunhan vettä on riittävästi. Liput Totuuden temppelille ostetaan parisataa metriä ennen itse temppeliä. Perushintainen aikuisten lippu maksaa 500 bahtia eli noin 15 euroa, mutta on sen arvoinen. Pyhäkköön päästetään ryhmä vain 30 minuutin välein ja vartijat katsovat tarkkaan, että hartiat ja polvet on peitettynä. Sitä tarkoitusta varten voi vuokrata kojusta huiveja. Pyhäkkö ei ole vieläkään valmis. Sen rakennuttamisen aloitti vanhoista rakennuksista innostunut thaimaalainen miljonääri vuonna 1981 ja työ jatkuu edelleen. Niinpä portaiden alapäässä vierasryhmä saa kypärät päähänsä. Meidän ryhmämme pääsi seuraamaan pyhäkön pihamaalla kello 11.30 paikallistanssinäytöstä, jonka esittäjät eivät ottaneet itseään turhan vakavasti: kun tanssija pyllähti istumaan kesken haastavan liikkeen, tanssi jatkui naurun säestämänä. Yli sata metriä korkea maailman suurin tiikkirakennus on läheltä katsottuna todella vaikuttava ilmestys. Se sijaitsee upealla paikalla meren rannalla, joten kuvakulmia innokkaalle valokuvaajalle riittää. Aasialaisia uskontoja ja traditioita kuvaavat mitä taidokkaimmat puuveistokset ja erilaiset puuleikkaukset koristavat pyhäkköä sekä sisältä että ulkoa. Vaikka rakennus ei ole varsinainen temppeli, se mykistää sisätiloissakin kauneudellaan ja ainutlaatuisella tunnelmallaan. Oli myös aika huikeaa nähdä pyhäkön ikkunasta rannalla käveleviä elefantteja! Totuuden pyhäkölle kannattaa varata aamupäivä aikaa. Itse ainakin töllötin pyhäkköä sekä ulkona että sisällä suu auki. Yksityiskohtia on niin paljon!

3. Bamboo Beach ja Naklua Beach

Totuuden pyhäköltä jatkoin Google Mapsin avulla oikealle rannan suuntaan ja löysin tosi suloisen pienen Bamboo beach -rannan hotellien keskeltä. Söin siellä pikkuruisessa rantaravintolassa kanaa, cashew-pähkinöitä ja kasviksia riisin kera. Sitten vaihdoin vessassa bikinit päälle ja vuokrasin aivan rannan tuntumasta aurinkotuolin. Siinä oli mukavaa sulatella lounasta ja ihailla upeita maisemia. Kovin kauaa en jaksanut kahden aikaan suorassa auringonpaisteessa lojua, en edes aurinkovarjon alla, vaan kävin vaihtamassa märät bikinit kuiviin vaatteisiin ja suuntasin Bamboo Beachilta rantaa pitkin kotinurkille. Nakluan rannasta kerroin jo edellisessä blogissani ja se oli toinen lempparirantani Jomtienin ohella. Siellä on hiljaisia pätkiä, kunnon turistirantaa baareineen, ravintoloineen ja hierojineen sekä kaikkea tältä väliltä. Naklua sopii erilaisista rannoista tykkääville ja ah, ne auringonlaskut Naklua Beachilla… Suosittelen! Nakluan rannalla on monen hintaisia baareja ja ravintoloita, mutta suunnistin edelliskerralta tuttuun edulliseen aaltopeltipaikkaani iltapäiväoluelle. Siitä oli lyhyt matka The Beach Garden Resortiin ja iltapäiväuinnille bungalow-alueen omassa, rauhallisessa uima-altaassa.

4. Pratamnak, Big Buddha ja muut nähtävyydet, jotka vaihtuivat kauneudenhoitoon

Pattayan keskustan ja Jomtienin välissä sijaitsee Pratamnakin kukkula ja kaupunginosa, josta löytyy myös kaupungin suosituin nähtävyys: Wat Phra Khao Yai eli Big Buddha sitä ympäröivine temppelialueen sekä näköalatasanne. Temppelialueelle pääsee lavataksilla, mutta taksit ottavat huonosti kyytiin kukkulan juurelta. Kannattaa ottaa reitistä selvää etukäteen, sillä Central Festivalilta lähtee useita eri lavataksireittejä. Kävelemistä en suosittele ainakaan puolenpäivän aikaan, sillä alueella on tosi kuuma! Temppelialueelle mennään komean portaikon kautta. Jo sitä ennen tiukkailmeiset vartijat tarkistavat, että kävijöillä on polvet ja olkapäät peitossa. Kengät jätetään portaiden yläpäähän ja sitten hipsutellaan avojaloin kuumimpia laattoja vältellen ympäri aluetta. Pattayan temppelialue oli minulle ainakin pettymys – mikä ei ole Bangkokin ja Chiang Main jälkeen mitenkään yllättävää! Paikka oli pieni ja rähjäinen ja Big Buddha vihreän suojamuovin takana, kun sitä ilmeisesti korjattiin parhaillaan. Näköala oli kuitenkin hieno. Big Buddhalta oli helppoa kävellä alarinteeseen Pratamnakiin ja Pattayan Suomi-seuralle kahville. Seuralta pääsee alamäkeä helposti Jomtienin rannalle, kunhan hoksaa kysyä oikotieohjeita seuran henkilökunnalta. Tosin matkaa tulee silloinkin pitkästi toista kilometriä, eli vesipullo mukaan! Matkan varrella ei voi olla huomaamatta, että Pratamnak on suomalaisten lisäksi myös venäläisten suosiossa. Alueelle myös rakennetaan koko ajan uutta. Suunnitelmissani oli käydä loman kahden viimeisen viikon aikana Art in Paradise -nimisessä kolmiulotteisessa taidegalleriassa kävelymatkan päässä, Tiffany’s Cabaret Showssa, Nong Noochin trooppisessa puutarhassa, Mini-Siam-mininähtävyyspuistossa ja Underwater Worldissa, mutta rahat ja into loppuivat kesken. Näihin kaikkiin on vähintään 500 bahtin sisäänpääsy ja siihen taksikyydit kohteeseen päälle. Olin nähnyt upean kabaree-shown jo Phuketissa, joten sen pystyin jättämään helposti listalta. Kööpenhaminan ja Puerto de la Cruzin hienoissa eläintarhoissa olin jo tutustunut hai- ja rauskutunneleihin ja monet mini-Siamin nähtävyyksistä olin nähnyt livenä. Niinpä ynnäilin, että voisin sijoittaa pääsylippurahat itseeni. Kävin nähtävyyksien sijaan valkaisemassa hampaani, pehmittämässä pariin otteeseen lihaksia hieronnassa, kampaajalla hiustenleikkauksessa ja värjäyksessä sekä kosmetologilla karvanpoistossa. Pitkän pohdinnan jälkeen kävin vielä ripsihuollossakin paikallisella teknikolla. Ripset näyttivät ihan hyvältä, mutta ne oli laitettu niin tymäkällä liimalla, että ripsien pois kasvattaminen oli työn takana! Omat ripset ovat vieläkin ihan töpöt rankan liimakäsittelyn jäljiltä. Jospa ne sieltä kasvavat… Elämä on valintoja, ja tällä kertaa halusin panostaa itseeni ja saada maksimoitua ajan kirjojen parissa uima-altaalla. Onpahan ensi kerraksikin näkemistä ja kokemista, jos vielä matkustan Pattayalle!

5. Shoppailu ja bilettäminen Pattayalla

Pattaya on shoppailijan paratiisi, sillä siellä on lukuisia suuria ostoskeskuksia. Koska en itse ole himoshoppaaja, minulla tuli käytyä ostoskeskuksissa lähinnä Kirsin seurassa tai asioilla. Tutuiksi tulivat parhaiten Nakluassa sijaitseva Terminal 21 sekä Central Festival -ostoskeskus. Niissä on valtavasti kauppoja joka lähtöön, lähinnä merkkitavaraa ja -vaatetta, mutta hintatasokin on sitten sen mukainen eli lähellä suomalaista. Edullisempia ostoksia voi tehdä yöbasaareissa, esimerkiksi 2nd Streetin Night Bazaarissa sekä Nakluan ja Jomtienin yömarkkinoilla, mutta turistikrääsä on joka paikassa samanlaista. Mielestäni katumarkkinat olivat paremmat mm. Phuketin Old Townissa, joten kovin suuria odotuksia ei Pattayan markkinoille kannata asettaa. Yömarkkinoilla kannattaa kuitenkin piipahtaa varsinkin Nakluassa ja Jomtienissa sekä Central Marina -ostoskeskuksen edessä, sillä niiden yhteydessä on usein live-esiintyjiä, baarit ovat auki ja edullista ruokaa saa viereisistä kojuista samalla kun voi seurata paikallisten bändien esityksiä. Jomtienilla sijaitsevat kelluvat markkinat oli yksi kohteeni, mutta ne jäivät koronaviruksen vuoksi tällä kertaa näkemättä sekä Bangkokissa että Jomtienilla. Baareja on Pattayalla niin paljon, että jokainen löytää sieltä varmasti itseään miellyttävän paikan. Ymmärrettävästi minä suosin suomalaispaikkoja, mutta myös irkkubaarien ja muiden juottoloiden ystäville löytyy valinnanvaraa. Iltaelämän keskus on rantakadun päässä Walking Streetillä, joka on myös seksibaarien keskus. Vaikka katu on illalla näkemisen arvoinen, meininki hävisi mielestäni Phuketin Bangla Roadille, jossa näkyi upeita ladyboyta parhaimpiinsa pukeutuneena. Niitä ei Walking Streetillä näkynyt. Kävin pari kertaa yökerhossa loman alussa Kirsin kanssa. Tykkäsimme eniten Insomnia-nimisestä paikasta Walking Streetillä. Sinne on ainakin naisille vapaa pääsy. Insomniassa ei ole kunnon tanssilattiaa, lähinnä pieniä korokkeita ja väki joraa käytävillä, mutta musiikki on hyvää ja meininki katossa. Tarjoilijat liikkuvat taskulamppujen kanssa juhlijoiden seassa. Drinksut ovat Suomen hinnoissa. Insomniassa juhlii paljon paikallisia, varsinkin naisia, joten asiakaskunta on sen mukaista. Länsimainen keski-ikäinen nainen saa olla melko rauhassa. Testasimme paria muutakin paikkaa Walking Streetillä, mutta emme tykänneet niiden musiikista.

6. Juttuseuraa ja vinkkejä suomalaisilta

Koska olen sosiaalinen eläin, tarvitsen juttuseuraa muutaman päivän yksinreissaamisen jälkeen. Siem Reapissa sitä löytyi hotellilta yllättävän vähän, koska ihmiset liikkuvat eniten ystäväporukoissa tai pareina. Aamiaispöydässä pääsin pariin kertaan höpöttelemään mukavien vanhojen kanadalaisherrasmiesten kanssa. Pattayalla juttuseuraa löytyi aina Helmestä tai ”Bläkkäristä”, Black Horse -karaokebaarista. Kun suomalaista ruokaa tuli ikävä, sitä ja hyviä vinkkejä Pattayan arkeen sai Suomi-seuralta. Suomalaista pöperöä kävin syömässä myös Majatalossa, josta sai ilmaiseksi lainata kirjoja. Majatalon kirjasto ei ole yhtä laaja kuin Pattayan Suomi-seuralla, mutta siellä ei vaadita mitään jäsenyyttä kirjojen lainaamiseen. Majatalossa järjestetään torstaisin myös tosi suosittu (ja vaikea!) tietovisa, jonka yhteydessä voi syödä herkullisen ja edullisen suomi-thai-buffetillallisen. Hauska ja sosiaalinen tapa viettää iltaa, suosittelen! Majatalon lähellä on myös toinen pieni ja mukava suomalaishotelli, jonka baarista löytyi mukavaa juttuseuraa. Vietimme loman alkupuolella Kirsin kanssa leppoisan auringonottopäivän La Piscina -nimisessä mukavalla suomalaisomisteisella allasalueella keskustan ulkopuolella. Siellä on iso, aurinkoinen uima-allas rantatuoleineen ja katettu ravintola, jossa on laaja ruoka- ja juomalista viineineen. Siellä uskalsin suomalaisisännän Heikin suosituksesta syödä vihdoin salaattiakin! La Piscinassa on myös joinakin iltoina livemusiikkia. Parhaat ja edullisimmat paikat löytää, kun jutustelee tai liikkuu Pattayalla jo pitemmän aikaa asuneiden kanssa. Minä sain toiseksi viimeisenä iltana mainiota seuraa Jomtienilla asuvasta Tiinasta ja Tumpista, jotka veivät minut Hilton-hotellin 34. kerroksessa sijaitsevaan upeaan Horizon-baariin seuraamaan auringonlaskua. Baarissa on kalliit drinkit, mutta ne ovat muistaakseni seitsemään saakka kaksi yhden hinnalla -tarjouksessa. Paikan palvelu on ensiluokkaista, nopeaa ja äärimmäisen ystävällistä. Näkymät kattoterassilta ovat upeat kolmeen suuntaan. Baariin kannattaa mennä jo kuuden aikaan, jotta näkee, miten aurinko painuu mailleen ja värjää meren ja rantakadun keltaisen ja oranssin kautta turkoosiin ja yönsiniseen. Hieno kokemus, suosittelen! Tiina ja Tumppi veivät minut Hiltonista alas katujen sokkeloon kivaan ja tosi edulliseen baariin syömään. Drinksut ja ruoka olivat varmaan rantakadun tuntumassa halvimmat, mitä olin saanut. Silti kalaruoka oli erinomaista. Paikan nimeä en kuitenkaan muistaJ. Pattaya on yllättävän suuri paikka, josta löytyy näkemistä ja tekemistä moneen makuun. Walking Streetin takaa pääsee laivalaiturille ja sieltä Koh Larn -paratiisisaarelle. Myös Koh Samet on Pattayalta päiväretken päässä. En kuitenkaan enää jaksanut lähteä kumpaakaan kohteeseen, vaan nautiskelin lomasta ja hyvistä kirjoista uima-altaalla. Kuten sanottua, Pattayalla jäi paljon nähtävää seuraavaankin kertaan – vaikka olenkin huono palaamaan samaan kohteeseen toista kertaa. Nyt kuitenkin ymmärrän, miksi ihmiset palaavat varsinkin pitkillä lomilla samaan kohteeseen – siellä ei mene  tolkuttomasti aikaa tarvittavien palvelujen löytämiseen ja sujuvan arjen järjestämiseen!