Pätkäpaasto on yllättäen osoittautunut minulle sopivaksi elämäntavaksi – ei edes dieetiksi, vaan minulle sopivaksi tavaksi syödä. Pätkäpaasto on elämäntapa, jota voin helposti noudattaa koko loppuelämäni.

(Julkaisu sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä)

Tänä syksynä on ollut mukavaa mennä vaa’alle, vaikka olen viikon aikana syönyt karkkia ja mussuttanut suklaata, koska paino putoaa siitä huolimatta. Viikonloppuisin otan viiniä ja syön hyvin – myös kahdeksan tunnin aikaikkunan ulkopuolella. Viikolla syön samaa ruokaa kuin ennenkin, joskin kasvispainotteisemmin. Herkuttelen kuitenkin lähes päivittäin karkilla. Silti laihdun.

Toukokuun lopussa otetussa kuvassa näkyvät kunnon allit… (Kuva: Timo Pellikka

Laihduttaminen ei toimi – ainakaan pitkään

Kuten lukemattomat muut naiset, olen kokeillut monenlaisia dieettejä. Olen ollut Painonvartijoissa, joissa laihduin kymmenen kiloa, ja lihoin ne takaisin. Olen testannut karppaamista, jolla sain elimistöni tukkoon ja herätettyä jäätävän himon hiilareita kohtaan. Olen noudattanut lautasmallia ja ollut Cambridge-dieetillä sekä laskenut kaloreita.

Kaikilla näillä dieeteillä paino tippui ja pysyikin pari vuotta poissa. Silti kilot tulivat takaisin. Kesällä lopetin laihduttamisen ja päätin vasta eronneena nauttia elämästä.

Myös tutkimusten mukaan laihduttaminen on lyhytaikainen ratkaisu. Vasta kun löydät itsellesi sopivan tavan syödä ja liikkua, alat voida hyvin ja jaksat noudattaa ruokavaliota pidempään.

Liikunta auttaa painonhallinnassa ja pitää nupin kunnossa. Lajilla ei ole väliä, kunhan hengästyy ja tulee hiki. Liikunnan pitää myös olla kivaa!


Sopiva pätkäpaasto löytyi vahingossa

En ole kokeillut koskaan paastoa, koska siedän huonosti nälkää. Ystäväni ovat laihtuneet paastoamalla, mutta nälkäkiukkutyyppinä en ole koskaan halunnut testata, miten sen omalla kohdallani toimisi.

Ensimmäisen kerran innostuin pätkädieetistä pari vuotta sitten, kun katsoin Michael Mosleyn BBC:lle tekemän dokumentin 5:2-paastosta. Siinä pitää pärjätä kaksi päivää viikosta 500 kalorin dieetillä. Se vaikutti aika helpolta, joten päätin kokeilla.

En kuitenkaan innostunut 5:2-paastosta. Kalorimäärä tuntui treenipäivänä tosi vähältä enkä halunnut laskea kaloreita paastopäivinä.

Kesällä lopetin painosta stressaamisen ja päätin keskittyä elämästä nauttimiseen. Kirjoitin kirjaa ja sain elää oman rytmini mukaan.

Huomasin, että minulla ei ollut aamuisin nälkä, joten päätin syödä vasta kun siltä tuntuu, yleensä puolen päivän aikaan. Koska kesä oli kuuma eikä raskasta ruokaa tehnyt edes mieli, lisäsin kasvisten syömistä. Otin tavoitteeksi syödä viisi kourallista kasviksia ja hedelmiä päivässä. Liikunta hoitui metsässä patikoimalla, ylämäki- ja porrastreeneillä lähiseudun metsissä, pyöräilemällä ja kotijumpalla.

Syyskuussa huomasin, että kesähousut olivat hieman löysät. Kävin vaa’alla ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen ja huomasin yllätyksekseni laihtuneeni kaksi kiloa ilman, että olisin tehnyt suurempia muutoksia ruokavaliooni.

Toki kesällä liikuin paljon, koska en käyttänyt kahteen kuukauteen autoa. Söin kuitenkin kaikkea, mitä mieli teki ja viikonloppuisin kului viiniä ja lonkeroa.

Näihin aikoihin syyskuussa huomasin, että paino oli pudonnut kuin itsestään yli kaksi kiloa.

16:8-pätkäpaasto ei sovi kaikille

Painon putoamisen myötä ymmärsin, että olin ollut puolivahingossa paljon puhutulla pätkäpaastolla. Päätin ottaa sen oikeasti käyttöön eli päätin olla syömättä ennen puoltapäivää ja iltaisin kello 20 jälkeen.

Minulle 16:8-pätkäpaasto sopii siksi, että en ole aamuisin nälkäinen. Minua on aina häirinnyt ravintoasiantuntijoiden painostaminen aamiaisen syömiseen. Italialaiset syövät aamulla kevyesti, yleensä yhden makean croissantin ja maitokahvin ja illalla kunnon illallisen ja ovat silti hoikkia. Miksi pitää syödä, jos ei tunnu siltä?

Päätin ihan tietoisesti alkaa kuunnella kroppaani. Syön paljon kasviksia ja pyrin syömään tietoisemmin ja välttämään höttöhiilareita. Jos haluan lisää ruokaa, syön 3–4 palaa tummaa 70-prosenttista suklaata. Se katkaisee haluni syödä vatsa täyteen. Jos mieleni tekee herkutella, syön kovia karkkeja, joita ei voi syödä määräänsä enempää, kun kitalaki kipeytyy.

Kaikille ei 16 tunnin syömättömyys sovi, mutta hyvä uutinen on, että jo 12 tunnin paasto riittää. Pätkäpaaston hyödyt saa syömällä kymmenen tunnin aikaikkunan sisällä. Keho alkaa polttaa rasvaa jo kahdentoista tunnin paaston jälkeen.

*Jeannette Hyden 10-tunnin dieetti -kirjan mukaan oikealla pätkäpaastolla ollessa ei saisi paastojakson aikaa käyttää eikä keinotekoisia makeutusaineita maitoa kahvissa eikä teessä. Minä olen aina juonut aamukahvini reilulla desillä maitoa ja muutamalla keinotekoisella makeutusainetabletilla höystettynä enkä aio tästä tavasta luopua. Toisinaan juon iltateen maidon, makeutusaineen ja hunajan kera.

Lokakuussa olivat jo käsivarretkin kaventuneet!

Pätkäpaasto hyödyttää terveyttä monella tapaa


Ravintoasiantuntijoiden mukaan pätkäpaasto pitäisi tehdä aamupainotteisesti, mutta minulla toimii klo 12–20 ruokaikkuna. Pärjään klo 9–10 välillä juodulla 0,33-kokoisella maitokahvilla helposti jopa yhteen saakka iltapäivällä.

Syön runsaan ja vähähiilihydraattisen lounaan puolenpäivän kieppeillä, kahdelta juon ison kahvin, kolmen aikaan nautiskelen kalkkunaleikettä ja kirsikkatomaatteja ja viiden-kuuden aikaan syön lämpimän ruoan, esimerkiksi mausteista linssipataa tai juustoista kesäkurpitsalasagnea salaatin kera. Iltapalaksi syön usein kalkkunaleikettä, vihanneksia, pensasmustikoita tai hedelmän.

Toki arkenakin herkuttelen eli syön välipalaksi herkullisen kaurasämpylän ja jälkiruoaksi Turkish Peber -karkkeja tai tummaa suklaata. Välillä syön eineksiä mitä vain käsiini saan, esimerkiksi kirjolohikiusauksen. Suosikkini on kuitenkin Kokkikartanon Mausteinen linssikeitto – ihanaa mausteista kasvisruokaa, jossa on vain 95 kaloria sadassa grammassa. Sunnuntait syön mitä mieli tekee – varsinkin, jos olen käynyt viihteellä.

Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee eli painoa pudottaessa kokonaiskalorien määrä. Kun aamupala jää pois ja joskus myös välipala ja / tai iltapala tulee kaloreita vähemmän.

Lokakuun viimeisenä päivänä yliopistoaikoina ostettu juhlapuku sujahti päälle kuin leikiten.

Pätkäpaastolla eli syömisen rajoittamisella tiettyyn aikaikkunaan on tutkimusten mukaan myös muita terveyshyötyjä:

  • Maksimissaan kymmenen tunnin syömisjakso lisää insuliini­herkkyyttä ja parantaa haiman insuliinia tuottavien solujen toimintaa, mikä vähentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen.
  • Paasto vähentää matala-asteista tulehdusta, joka on yhteydessä mm. vanhenemiseen liittyviin muutoksiin ja kroonisiin sairauksiin.
  • Kun keho ei saa koko ajan ruokaa, nälän tunne vähenee.
  • Ruoansulatusjärjestelmä ehtii palautua paaston aikana eikä käy koko ajan ylikierroksilla.
  • Pätkäpaasto edistää rasvan palamista. Kun kroppa on 12 tuntia ilman ruokaa, se on käyttänyt loppuun maksaan varastoituneen sokerin ja alkaa polttaa rasvaa energiaksi.
  • Pätkäpaasto voi myös alentaa verenpainetta, kolesterolia ja triglyseridejä.

* Jos haluat saada lisää vinkkejä pätkäpaastoamiseen ja siihen, miten se kannattaa aloittaa, tilaa itsellesi Jeannette Hyden kirja tästä linkistä! Kirjassa on myös käteviä pätkäpaastoon liittyviä painonhallintavinkkejä, ruokaohjeita, paastopäiväkirjapohjia ja esimerkkejä päivän ruokasuunnitelmista.

Aiheesta löytyy myös muita nettiartikkeleita; Seuran toukokuussa 2021 julkaisemaan artikkeliin pääset tästä linkistä.

* Jos taas 5:2-paasto kiinnostaa, siitä löydät edullisen Kate Harrisonin Dieetti 5:2-kirjan tästä linkistä.

* Mimi Spencerin yhdessä pätkäpaaston ”isän” Michael Mosleyn kanssa suunnittelemia ihania ja kevyitä pätkäpaastoreseptejä, löydät tästä kirjasta.

Ihanaa joulun odotusta!