Tulevaisuutta ei pidä pelätä


Tulevaisuuden lukujärjestys –
kirja ilmestyi yöpöydälleni heti Perttu Pölösen Tulevaisuuden identiteetit -kirjan jälkeen. Jos mahdollista, tämä ensimmäinen Pölösen kirja on parempi kuin toinen! Olenkin koonnut tähän omia suosikkikohtiani kirjasta. Toivottavasti tämä artikkeli herättää ajatuksia ja keskustelua kommenttikentässä!

(Julkaisu sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä)

Tulevaisuudentutkija, keksijä, puhuja, tietokirjailija ja säveltäjä Perttu Pölönen pääsee ensimmäisessä kirjassaan toista kirjaa nopeammin vauhtiin. Hän menee suoraan asiaan toteamalla, että muutosta ei pitäisi pelätä, koska ihmiset ovat taistelleet koneita vastaan jo vuosisatoja ja aina pärjänneet.

”Ei kannata murehtia, mitä kaikkea koneet osaavat meitä paremmin ja kuinka ne hävittävät työpaikat, vaan sen sijaan meidän tulisi sopeutua muutokseen ja keskittyä taitoihin, joita vain ihmiset osaavat.”

Pehmeiden arvojen ja humanististen taitojen esiin nostaminen ilahduttaa ainakin minua, pesunkestävää humanistia! (Kuva Perttu Pölösen Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjasta)

Se, että teknologia tulee muuttamaan meidän jokaisen elämää tulevaisuudessa, on tosiasia. On vain mietittävä, miten tähän muutokseen suhtautuu. Taistellako tuulimyllyjä vastaan pitäytymällä hampaat irvessä vanhassa vai pysyäkö muutoksessa mukana opiskelemalla Pölösen ehdottamia tulevaisuuden lukujärjestyksen taitoja, joihin tietokoneet eivät pysty?


Mielikuvitus, luovuus ja uteliaisuus johtavat hyödyllisiin kokeiluihin


Sen sijaan, että näkisimme tulevaisuudessa ja teknologian kehittymisessä uhkia, meidän tulisi nähdä myös mahdollisuuksia.

Pölönen muistuttaa lukijaa auton kehittämisen alkuajoista, jolloin ei ollut autoteitä, bensa-asemia eikä liikennemerkkejä. Autot kuitenkin yleistyivät niiden kalleudesta ja vahvasta vastustuksesta huolimatta tuoden mukanaan uusia ammatteja: mekaanikkoja, suunnittelijoita, korjaajia, liikennesuunnittelijoita ja niin edelleen.

Koneet eivät tule tulevaisuudessakaan korvaamaan ihmistä, koska nimenomaan inhimilliset ominaisuutemme kuten uteliaisuus, luovuus, mielikuvitus ja epätäydellisyys tekevät ihmisistä ainutlaatuisia koneeseen verrattuna:

Pölönen kannustaakin suhtautumaan virheisiin osana luovaa prosessia ja jatkamaan vapaasti ideoimista:

Aidosti luovat ihmiset eivät välitä virheistä. He tekevät laatikollisen lauluja tai runoja, olivat ne kuinka huonoja tahansa, sillä luovuus on toimintaa, joka pyrkii esiin.”

”Olemme virheiden avulla onnistuneet laajentamaan ajatteluamme ja löytäneet uusia asioita vahinkojen kautta— Virheet antavat meille mahdollisuuden nähdä jotain uutta, halkeaman läpi näemme laatikon ulkopuolelle.”

Tykkäsin myös Pölösen esittelemistä konkreettisista luovuus- ja improvisaatioharjoituksista, kuten ominaisuusluettelosta, huonojen ideoiden keksimisestä, käyttötarkoitusten listaamisesta (suosikkini!!!) sekä assosiaatio- tai kysymyspelistä.

Ongelmanratkaisua out of the box ja kuplien ulkopuolella


Tulevaisuuden yhä monimutkaisemmat ongelmat ja konfliktit edellyttävät entistäkin monipuolisempaa ajattelua; poikkitieteellistä ja -taiteellista lähestymistä sekä eri ammattialojen yhteistyötä.

”Tulevaisuudessa meidän tulisi oppia olemaan avoimia muiden näkökulmille, koska suurimmat oivallukset tulevat oman alan ulkopuolella. — Olipa kyseessä mikä ala tahansa, vain harvoin ongelma ratkaistaan kuplan sisällä.”

Minusta idea on loistava; olisi hauskaa laittaa insinöörit, taiteilijat, lakimiehet, lääkärit, rakentajat ja humanistit ratkomaan yhdessä ongelmia ja katsoa, mitä siitä tulee.

Esimerkiksi Suomen Rooman Instituutissa Villa Lantessa Roomassa järjestetään paljon historiaan ja kulttuuriin liittyviä seminaareja ja muuta ohjelmaa, mutta mielestäni parhaat oivallukset ja ideat syntyvät instituutin keittiössä yhdessä kokatessa ja syödessä, kun eri alojen ihmiset pääsevät keskustelemaan yli ammattirajojen.

Ristipölyttämällä ajatuksia syntyy uusia oivalluksia ja oma ajattelu laajenee. Se voi synnyttää myös uusia yhteistyökuvioita ja työmahdollisuuksia. Tein esimerkiksi viime viikolla Villa Lantessa maaliskuussa 2021 tapaamani arkkitehti, taiteilijaprofessori Sari Niemisen vanhusten asumiseen liittyvistä ideoista radio-ohjelmaehdotuksen Yleisradiolle.

Perttu Pölösen mukaan vain tarpeeksi isot unelmat saavat meidät antamaan kaikkemme: ”On parempi tehdä työtä itseään suurempien päämäärien saavuttamiseksi kuin keskittyä omaan etuun.”

Tulevaisuuden lukujärjestys sisältää monipuolisia ongelmanratkaisutaitoja


Pölönen korostaa ongelmanratkaisutaidoissa monipuolista osaamista ja joustavuutta:

”Epävarmassa tulevaisuudessa monipuolisella ihmisellä on enemmän mahdollisuuksia kuin sellaisella, joka uskoo vain yhteen asiaan. Koska työ tulee olemaan pääasiassa ongelmien ratkaisua, monipuoliset taidot, joilla ongelmia voi ratkaista, ovat paras mahdollinen investointi.”

Minä lisäisin tähän myös uteliaisuuden ja intohimon löytää ratkaisu johonkin omakohtaiseen ongelmaan kuten Pölönen on tehnyt.

Hän halusi oppia yläkouluikäisenä säveltämään, joten hän kehitti keinon esittää musiikkia ilman nuottiviivastoa. Hänen sävelkellonsa voitti useita innovaatiopalkintoja sekä Euroopan unionin tutkimuskilpailun ja hän pääsi kertomaan ideasta Brysseliin. Hän sai jo lukioikäisenä sen myötä kutsun Nobel-juhliin Tukholmaan ja isoille tiedemessuille Los Angelesiin.

”Kun alkaa ratkaista itselle tärkeää ongelmaa, pystyy ylittämään itsensä. — On tutkittu, että vähemmän kyvykkäät, mutta sinnikkäät oppilaat menestyvät jopa paremmin kuin sellaiset kyvykkäät oppilaat, jotka eivät aseta itselleen tarpeeksi haastavia tavoitteita.”


Tulevaisuuden lukujärjestys – intohimo ja luonne


On lohdullista ajatella, että teknologiavetoisessa maailmassa ja tulevaisuudessa ihmisen luonteen merkitys korostuu, koska koneilla ei ole sellaista. Toinen Pölösen ajatus, mistä tykkäsin, on se, että ihmisillä voi ja saakin olla monia intohimoja.

Kirjoittaminen, viestintä, markkinointi ja kouluttaminen ovat minun intohimojani, mutta niin ovat myös taide- ja rakennushistoria. Olen onnekas, että pääsen toteuttamaan nykyään näitä kaikkia ja niistä jopa maksetaan minulle!

Perttu Pölönen sanoo osuvasti: ”Luonteenpiirteemme vievät meidät intohimojemme luokse, jos kuuntelemme itseämme. Jos et ole vielä löytänyt intohimoa, avainsana on altistaminen. Jokainen kokemus, ihminen, tilanne ja muisto valottaa intohimojamme hiukan lisää.”

Ihmisellä voi siis olla monta roolia, mikä on kaltaiselleni tippaleipäaivoiselle häslääjälle hyvä uutinen!

”Minäkuvamme ei ole joko tai vaan sekä että. Eri roolit eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät minuutta.”

Tulevaisuus tarvitsee sekä nuoria että vanhoja ja heidän välistään dialogia: ”Meidän pitää osata rakentaa sen varaan mikä säilyy, mutta ottaa huomioon se, mikä kehittyy”, Perttu Pölönen sanoo.

Viestinnän ja tarinankerronnan merkitys kasvaa

Pölösen lukujärjestykseen kuuluu itsestään selvästi myös viestintä ja tarinankerronta, joiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Sehän ilahduttaa viestintäalan asiantuntijaa!

Tarinankerronta yhdistää ihmisiä, konfliktit, väärinymmärrykset ja provokaatiot erottavat. Pölösen mukaan onkin taito muotoilla asiat tarkoituksenmukaisella tavalla. Viestintä ilman polarisaatiota, kärjistyksiä ja yleistyksiä on taito, jota koneilla ole. Siksi sitä pitää kehittää.

Kotiläksyssään Pölönen korostaa myös kuuntelemisen ja läsnäolemisen taitoa. Kun viestimme ruudun välityksellä, meidän pitää kyetä kuvittelemaan toinen henkilö silmiemme eteen. Näin voimme lisätä läsnäolon tuntua muuten kovin etäiseksi jäävään digitaaliseen viestintään.  

Yrittäjyyttä ja uskallusta tarvitaan

Pölönen on perustanut kansainvälisen tiiminsä kanssa opetusalan yrityksen Myanmariin. Hän ihailee sitä, miten nopeasti kehitysmaa on ottanut digiloikan opetuksessa, kun taas Suomesta uhkaa tulla saavutettujen etujen museo:

”Tulevaisuudessa tarvitsemme uskallusta kokeilla ja toteuttaa radikaalejakin ideoita, vaikka juuri nyt kaikki olisi hyvin. Maailma muuttuu emmekä voi pysäyttää kelloja tämän päivän menestykseen, sillä riskien ottaminen on välttämätöntä kehitykselle.”

Hän myös korostaa sosiaalisten taitojen merkitystä, sillä tulevaisuudessa tarvitaan intohimoisia ihmisiä, joiden kanssa on helppo kehittää ideoita eteenpäin ja jotka osaavat antaa ja vastaanottaa palautetta. Ja jotka ovat mukavaa seuraa. Hyviä asioita tapahtuu hyville tyypeille.

Tykkäsin kovasti myös Pölösen kirjan kotitehtävistä, joista valitsin itselleni seuraavat:

  • Älä väsy pienen tavoitteen vuoksi. Uskalla unelmoida isosti.
  • Muistuta itseäsi siitä, miksi teet sitä mitä teet. Pidä tavoite mielessä.
  • Tee jotain, millä on merkitystä.
  • Uskalla kokeilla. Muista, että kaikesta selviää häpeällä.

Mitkä ovat sinun kotiläksysi? Kerro, kommentoi ja haasta!

*Tulevaisuuden lukujärjestys -kirjan voit ostaa kirjana tästä linkistä ja *ääni- tai e-kirjana pääset tutustumaan siihen 1 kk ajan maksutta BookBeatin kautta tästä linkistä.

*Tulevaisuuden identiteetit -kirjaa voit lukea ja kuunnella maksutta e- ja äänikirjoina kuukauden ajan tästä linkistä. *Kirjana saat sen tilattua tästä.

PS Joko luit aiemman blogini Pertun Tulevaisuuden identiteetit -kirjasta? Siihen pääset tästä linkistä. Pertun kotisivuille pääset tästä linkistä.

Ihanan idearikasta helmikuuta – nautitaan pidentyvistä päivistä ja lumisesta talvesta!

(Artikkelikuvat: https://www.perttupolonen.com/, kansikuva: Sanna Lehto)