Sitä mukaa kun viestintä on muuttunut yhä nopeammaksi ja kohderyhmät sekä kanavat pirstaloituneet yhä pienemmiksi, on yritysten ja viestijöiden aina vain vaikeampaa saada viestinsä ”älämölön” seasta läpi. Procomin Elina Melginin uusimman blogin sanoin: ”helppo ja kevyt sisältö leviää, mutta vakavampi ja vaikeammin sulatettava tieto ei tahdo löytää jakajia eikä keskustelijoita.”

Digitaalinen viestintä – uhka vai mahdollisuus?

Sitä mukaa kun yksittäisten ihmisten ja yritysten oma sisällöntuotanto on lisääntynyt sosiaalisen median kanavissa, on toimittajien eli ”tiedon portinvartijoiden” asema vähentynyt. Kun yritykset voivat viestiä omissa kanavissaan suoraan yleisöjensä kanssa, niiden läpinäkyvyys ja uskottavuus kasvavat. Tämä on yrityksille sekä uhka että mahdollisuus.

Vaikka yritys palkkaisi digitaalisen sisällöntuotannon ammattilaisen, haasteena on, miten oikeat kohderyhmät saadaan löytämään ja lukemaan sisältöä. Entä jos viestintä menee pieleen ja verkkoon karkaa väärää, salaista tai väärin ymmärrettyä tietoa, joka uhkaa yrityksen mainetta ja toimintaa?

Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä monessa yrityksessä, sillä verkossa pitäisi olla ja näkyä, mutta digitaalisen sisällöntuotannon ja markkinoinnin osaajista on suorastaan pulaa. He ovat ammattilaisia, jotka löytävät oikeat viestit sekä kohderyhmien tavoittamiseen oikeat kanavat ja keinot sekä tietävät, miten toimia, kun sontaa lentää tTyöntekijälähettiläsuulettimeen.


Päästä työntekijät irti!

Toisaalta sisältöä tulisi tuottaa organisaatiossa itsessään. Jotta tuotettava sisältö on aitoa ja uskottavaa, sisällöntuotantovastuuta tulee jakaa viestintäammattilaisilta oman työnsä asiantuntijoille eli henkilökunnalle. Ja tämä on monissa yrityksissä vaikeaa. Eihän työajalla sovi olla netissä ja varsinkaan sosiaalisessa mediassa! Miten voimme valvoa, mitä työntekijä meistä oikein kertoo?

Avainsanoja ovat vapaus, vastuu ja työntekijälähettilyys, jolloin työntekijä omalla viestinnällään ylläpitää ja edistää omaa asiantuntijuuttaan sekä organisaationsa hyvää mainetta. Lähettilyys perustuu vapaaehtoisuuteen ja työntekijä voi viestiä työpaikkansa lähettiläänä sosiaalisessa mediassa tai muualla verkossa, sähköpostilla, printtimediassa tai vaikka ihan livenä. Lue lisää työntekijälähettilyydestä Zenton blogista!

Viestinnän merkitys kasvaa

 

Maailman ja viestintäkentän muuttuessa vauhdilla, tulee myös toimintatapoja muuttaa. Yrityksissä, joissa ei ole pidetty viestintää tärkeänä, jäädään pian katsomaan kilpailijoiden perävaloja, ellei viestintään asennoiduta uudella tavalla.

[Tweet ”Yrityksissä, joissa ei pidetä viestintää tärkeänä, jäädään pian katsomaan kilpailijoiden perävaloja.”]

Yleensä viestintää pidetään tukitoimintona, resurssina ja kulueränä. Se on sitäkin, mutta ennen kaikkea sujuvan sisäisen ja ulkoisen viestinnän, markkinointiviestinnän sekä asiakasviestinnän ansiosta yritys tekee parempaa tulosta ja vahvistaa mainettaan sekä brändiään.

[Tweet ”Viestinnällä yritys tekee parempaa tulosta ja vahvistaa mainettaan sekä brändiään.”]

Koska maine on yritykselle tärkeää pääomaa, ainakin yrityksen toimitusjohtajan kannattaa kuunnella herkällä korvalla niitä, joilla on omalla alalla ja mediassa valtaa sekä osallistua keskusteluihin. Mitä useampi henkilökunnan jäsen ”luotaa” ja kuuntelee verkossa käytävää keskustelua omaan toimialaansa ja työtehtäviinsä liittyvistä asioista ja osallistuu niihin, sitä paremmin yritys on kartalla mitä omalla toimialalla ja kilpailijakentässä tapahtuu sekä mitä asiakkaat haluavat ja tarvitsevat.

Viestintään panostaminen ei välttämättä tarkoita viestintäosaston tai edes yhden viestintäammattilaisen palkkaamista. Edullisimmillaan se tarkoittaa ulkopuolisen viestintäammattilaisen hyödyntämistä niin, että hänen kanssaan sovitaan viestinnän linjaukset ja hän kouluttaa henkilökuntaa tuottamaan sisältöä tarvittaviin kanaviin. Jos euroja on käytössä enemmänkin, kannattaa ostaa digitaalisen markkinoinnin palveluja niitä hallitsevalta ammattilaiselta ja hyödyntää markkinoinnin automaatiota.


Digimarkkinointiin siirtyvä yritys tarvitsee selkeän tavoitteenGoogleAdwords

Digitaalinen markkinointi (tai digimarkkinointi) on yrityksen markkinoinnin osa-alue, johon sisältyvät kaikki digitaalinen materiaali ja viestintä. Yleensä digimarkkinointiin kuuluvat muun muassa verkkosivusto, hakusanamainonta (mm. Google AdWords), näyttö- eli display-mainonta, sähköpostimarkkinointi, mobiilimarkkinointi ja hakukoneoptimointi eli SEO. Hyvä digitaalinen markkinointi perustuu yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja sen viestit on räätälöity kohderyhmille sopiviksi.

Nykyään lähes kaikki ihmiset ovat verkossa erilaisten digitaalisten laitteiden avulla sukupuolesta tai iästä riippumatta. Siksi digitaalisen markkinoinnin avulla voi tavoittaa suuren osan kohderyhmästä, jos viestit ja niiden tarkka kohdennus ovat kunnossa. Muita hyötyjä ovat:

  • Digitaalista markkinointia (esimerkiksi Googlessa ja Facebookissa) voi tehdä pienellä budjetilla
  • Sen avulla voi käydä asiakkaan kanssa dialogia
  • Digitaalisen markkinoinnin onnistumista sekä kohderyhmien tapaa toimia verkossa on helppoa analysoida ja mitata.

TuloksenTuplaamon Pasi Raution sanoin: Markkinoi, älä marise! Tee v**** edes jotakin!