Viikonloppuloma Jyväskylässä: Wivi Lönnin jugendrakennukset vievät menneen ajan tunnelmiin

Wivi Lönnin jugendrakennusten jäljillä Jyväskylässä

Wivi Lönnin jugendrakennukset Tampereella, Helsingissä, Turussa ja Oulussa ovat monille tulleet jo aiemmista blogeistani tutuiksi, mutta vielä elokuussa löytyi yksi kaupunki, jossa en ole ehtinyt niihin tutustua – nimittäin Jyväskylä, jossa arkkitehti asui vuosina 1911–1918.

Tampereen Onkiniemessä syntynyt Wivi Lönn (1872–1966) oli Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Hän opiskeli yhtä aikaa Suomen muiden suurten jugendtyylin arkkitehtien kuten Eliel Saarisen, Armas Lindgrenin ja Lars Sonckin kanssa Helsingin polyteknillisessä opistossa ja valmistui 1896 arkkitehdiksi.

Wivi Lönn voitti useita suunnittelukilpailuja Tampereella; mm. Tampereen keskuspaloaseman, josta tuli hänen tunnetuin työnsä, ja piirsi lukemattomia kauniita ja käytännöllisiä koulurakennuksia kotikaupunkiinsa ja muualle Suomeen.

Kovan työstressin, mutta myös naisarkkitehtina saamansa vähättelyn vuoksi hän muutti äitinsä kanssa Jyväskylään syksyllä 1911. Kaupunki oli hänelle tuttu, sillä hänen veljensä Ville ja Eemil asuivat kaupungissa.

Wivi Lönnin alun perin veljelleen Emil Lönnille suunnittelema talo sijaitsee arkkitehdin kotitalon yläpuolella Seminaarinkadulla. Toinen veli Wilhelm (Ville) muutti siihen sittemmin Hämeenkatu 3:ssa sijaitsevasta Wivin suunnittelemasta ns. Kasöörin talosta. Talon näkee parhaiten Wivi Lönnin kadun suunnasta.

Lönnin kiireet eivät helpottaneet Jyväskylässäkään – päinvastoin. Hän piirsi seuraavan kymmenen vuoden aikana Jyväskylään ja muualle Suomeen kymmeniä rakennuksia kouluista ja kirjastosta huviloihin. Näitä tunnetuimpia lähdin avopuolisoni kanssa metsästämään Jyväskylään kaksi viikkoa sitten, kun siihen tuli tilaisuus. Vietetäänhän tänä vuonna Wivin syntymän 150-vuotisjuhlia!

Kirkkopuisto, Neron portaat ja Harju

Elokuun lopussa ei järjestetty opastettuja Wivi Lönn-kierroksia, vaan niitä sai varattua vain ryhmille. Niinpä päätimme tehdä jugendkierrokset omin nokkinemme.

Heräsimme torstaiaamuna hyvissä ajoin aamupalalle Scandic City -hotellissa. Arvoin munakokkelin äärellä, käytämmekö kierroksella kätevää City-Nomadin sovellusta Wivin rakennuksista. (Pääset sovellukseen tästä linkistä) Siinä oli kuitenkin aika vähän tietoa rakennuksista, joten päätin ostaa kaupungin julkaiseman arkkitehtuuriopas-kartan, josta löytyy myös muita tunnettuja rakennuksia.

Ennen kaupunkikierrosta pistäydyimme vielä iki-ihanan Wilhelminan konditorian terassilla leivoskahvilla. Se sijaitsee M. Forseliuksen suunnittelemassa ja 1898 valmistuneessa sveitsiläistyylisessä Kaupunginhotellin / Nikolainkulman talossa, josta yllä oleva kuva on otettu sata vuotta sitten. Tämä kuva on nappaistu Keski-Suomen museon Alvar pojan Jyväskylä -filmistä.

Arkkitehtuurikartan kävimme ostamassa viereisestä Forumin ostoskeskuksessa sijaitsevasta Jyväskylän matkailuinfosta arkkitehtuuriopas-kartan (4 euroa, ladattavissa myös netistä osoitteesta https://www2.jkl.fi/kaavakartat/arkkitehtuuri/arkkitehtuurikartta_2014.pdf ).

Aurinko paistoi lämpimästi, eikä meillä ollut kiire mihinkään. Niinpä suuntasimme ensin Kirkkopuistoon ja sen ympäristöön.

Kirkkopuiston alue on arkkitehtuurioppaan mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka perustuu Carl Ludwig Engelin vuonna 1837 laatimaan ruutuasemakaavaan.

Kuvat kirkosta: Puiston keskellä sijaitsee tunnelmallinen punatiilinen uusromaanis-uusgoottilainen kaupunginkirkko, jonka suunnitteli L. I. Lindqvist. Kirkko on valmistunut 1880.

Seuraavaksi suuntasimme suositulle Harjulle, jonne pääsee Kirkkopuiston yläpuolelta kuuluisia Neron portaita pitkin.

Harjun oikeassa päässä sijaitsee Vesilinna, yhdistetty vesi- ja näkötorni, jossa toimii myös ravintola Vesilinna ja Jyväskylän yliopiston tiedemuseon Luontomuseo. Vesilinnan on suunnitellut Olavi Kivimaa. Se on valmistunut vuonna 1953.

Käänsimme kuitenkin selän Vesilinnalle ja kävelimme Harjun toiseen päähän ja sieltä kävelytietä alas yliopistoalueelle ja kohti Wivi Lönnin sekä Alvar Aallon Seminaarinrinteen taloja.

Upeasti kukkaistutuksin somistetut portaat ovat yksi Jyväskylän suosituimmista nähtävyyksistä. Ne on rakennettu vuonna 1925. Nimensä portaat saivat kaupungininsinööri Oskar Neron mukaan.

Wivi Lönnin jugendrakennukset Seminaarinteen alueella

Jyväskylän yliopiston pääkampuksen kauniilta ja vehreältä yliopistoalueelta löytyi hienoja Constantin Kiseleffin 1880-luvun alussa nais- ja miesseminaarille suunnittelemia punatiilirakennuksia. Yliopistoalueen halki puikkelehdittuamme saavuimme Seminaarinkadulle, jolta löytyy paljon nähtävää.

Ensimmäisenä vasemmalla Seminaarinkatu 32:ssa näkyy Rehtoraatti, entinen Viljamakasiini, joka on Jyväskylän vanhin kivitalo. Jugend-tyylinen talo rakennettiin alkujaan vuonna 1851 viljamakasiiniksi, mutta myöhemmin rakennus otettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja tieteellisen kirjaston käyttöön Wivi Lönnin suunnitelmien pohjalta vuonna 1916.

Viljamakasiinin jälkeen ihastusta herättää samalla puolen tietä puinen jugendtyylinen Parviaisen talo. Se on suurin Seminaarinrinteen huviloista. Alun perin kaksi asuntoa sisältäneen talon suunnitteli arkkitehti W. G. Palmqvist 1908 kauppaneuvos Hanna Parviaiselle, joka oli Wivi Lönnin läheinen ystävä ja todennäköisesti myös elämänkumppani.

Parviaisen talo on koristeltu rikkaasti jugendaihein. Julkisivut on jaettu pysty- ja vaakalaudoituksin osiin ja ikkunat ovat rikkaasti koristellut. Aumakatto on jäsennelty lukuisin kattolyhdyin.  

Seuraavaksi katse osuu kauniin keltaiseen Villa Ranaan tien toisella puolella hieman alempana Seminaarinrinnettä. Se on arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema jugendtyylinen rakennus, joka valmistui vuonna 1905. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän seminaarin piirustus- ja veistosalit 1950-luvun loppuun saakka.

Villa Rana oli 1960-luvulla purku-uhan alla, mutta se pelastui, kun seminaari ja silloinen Kasvatusopillinen korkeakoulu ottivat sen käyttöön. Näihin aikoihin talo sai nimen sammakkoaiheisen ornamentiikkansa mukaan. Siellä sijaitsi mm. Historian ja etnologian laitoksen työtiloja. Vuodesta 2021 lähtien talossa on toiminut Kulttuuritalo Villa Rana.

Heti Villa Ranan alapuolella toisella puolen tietä sijaitsee Lönnin alun perin 1906 suunnittelema ja Jorma Paatolan 1950 modernisoima Kirjailijatalo eli Stooren talo osoitteessa Seminaarinkatu 26 B. Se oli Lönnin ensimmäinen Seminaarinkadulle rakentama huvila.

Wivi Lönnin jugendrakennukset Älylän alueella

Puutarhamainen Älylän huvila-alue kätkee sisälleen muitakin merkittävien arkkitehtien kuten Alvar Aallon suunnittelemia kohteita. Wivi Lönn piirsi alueelle useita yksityiskäyttöön tarkoitettuja asuinrakennuksia.

Arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävältä alueelta löytyy myös Wivi Lönnin entinen asuintalo, jonka hän suunnitteli itselleen 2010. Hän asui talossa äitinsä kanssa vuodesta 1911 vuoteen 1918. Talo löytyy alarinteestä Seminaarinkadun alapuolelta heti Wivi Lönnin kadun ja Hämeenkadun kulmauksesta.

Wivi Lönnin itselleen rakentama kotitalo pian sen valmistumisen jälkeen ennen kuin talo sai maalipeitteen. Kotiseutuneuvos Kauko Sorjonen omistaa nykyään arkkitehti Wivi Lönnin itselleen ja äidilleen suunnitteleman talon. Siitä löytyy 14 erilaista ikkunatyyppiä ja kaunis pylväskäytävä. Kuva on napattu Keski-Suomen museon Wivi Lönn -näyttelystä.

Parin talon päässä vasemmalla sijaitsee Lönnin suunnittelema suloisen vaaleanpunainen Nousiaisen talo (1911). Wivi Lönnin katu on umpikuja, joten muita taloja nähdäkseen pitää kävellä takaisin Hämeenkadulle

Hämeenkatu 3:ssa heti oikealla Wivin taloa vastapäätä sijaitsee lehtevien puiden takana Lönnin suunnittelema yksityisomistuksessa oleva kaunis pieni puutalo, ns. Kasöörin talo. Talo on rakennettu juomatehtaan kasöörin työsuhdeasunnoksi vuoden 1907 tai 1908 kieppeillä. Lönnin isoveli Fredrik Wilhelm (Ville) Lönn oli kauppias Julius Johnsonin Vapaudenkadulla omistaman panimon kasööri tai panimomestari. Hän houkutteli siskonsa Jyväskylään, ja suositteli hankkimaan aurinkoisen rinnetontin Älylästä. Ville Lönn muutti panimotyösuhteen jälkeen veljensä Emilin entiseen kotitaloon Hämeenkatu 2:een.

Nurkan takana Hannikaistenkadulta löytyy Wivin suunnittelema punatiilinen Juomatehdas. Hannikaisenkadulta näkee myös paremmin Wivin kotitalon ja pihan.

Hannikaistenkadulta kannattaa suunnata takaisin Hämeenkatua ylös Seminaarinkadulle ja lähteä sitä alaspäin. Kulmauksessa osoitteessa Seminaarinkatu 24 sijaitsee Lönnin veljelleen piirtämä keltainen Ville Lönnin (ent. Emil Lönnin) talo vuodelta 1912.

Pari taloa alaspäin ennen alikulkusiltaa vasemmalla sijaitsee Seminaarinkatu 20:ssa niin sanottu Tissarin talo vuodelta 1913.

Juuri ennen alikulkusiltaa Seminaarinkatu 18:ssa sijaitsee kivinen Janne Karpion talo vuodelta 1914. Rakennus toimi vuosina 1924–27 Alvar ja hänen vaimonsa Aino Aallon asuntona ja toimistona.

Keski-Suomen museo ja Älylän takaosat

Seuraavaksi suuntasimme alikulkusillan alta Alvar Aallon suunnittelemaan Keski-Suomen museoon. Virtaviivaisen rakennuksen ensimmäisessä kerrokseen oli tehty Rauhaa tulin täältä hakemaan – arkkitehti Wivi Lönnin Jyväskylän aika -näyttely, joka päättyy 11.9.2022. Se valottaa hienosti Wivi Lönnin elämää, rakennuksia ja uraa Jyväskylässä ja lähiseuduilla.

Museon toisessa ja kolmannessa kerroksessa sijaitsevat pysyvät näyttelyt Jyväskylän ja lähialueiden historiasta. Museologian opiskelijana muistan Jyväskylän alan kehtona, joten pieniin tiloihin sommiteltu perusnäyttely ei pettänyt odotuksia. Tykkäsin myös kovasti myös kolmannen kerroksen Alvar pojan Jyväskylä –videosta. Ylimmän kerroksen kansainväliseen tekstiilinäyttelyyn emme jaksaneet enää perehtyä.

Alvar Aalto -museo oli harmillisesti peruskorjauksessa, joten jatkoimme matkaa keskustasta poispäin Lönnin suunnittelemalle vaatimattomalle asuintalolle osoitteeseen Alvar Aallonkatu 3:een ja seuraavaa katua ylöspäin Lönnin piirtämälle Oksalan talolle Kramsunkatu seiskaan. Viimeiset kaksi taloa olivat aika vaatimattomia ja jalat jo kohtalaisen poikki, joten suuntasimme seuraavaksi lähimpään baariin kylmälle lonkerolle.

Kuva oikealla: Vaasankadun Hannikaisenkadun risteyksessä sijaitsee vasemmalla kaunis, arkkitehtonisesti sveitsiläis- ja jugendtyylejä yhdistävä Jyväskylän yleinen sairaala. Sen on suunnitellut Josef Stenbäck vuonna 1888, ja modernisoinut jugendtyylisellä laudoituksella ja rimoituksella Yrjö Blomstedt 1902. Vastapäätä sijaitsee eri tyylejä kuten jugendia yhdistelevä Strengintalo (1902).

Kuva alla keskellä: Päätimme kierroksen kahvikupillisen ääreen Toivolan vanhalle pihalle parin korttelin päähän. Idyllinen pihapiiri kuljettaa kävijän 1800-luvun tunnelmiin. Lisäksi pihalta löytyvät kahvila Valkoinen Puu, Keski-Suomen museon Käsityöläismuseo, Museokauppa Sparvin, Toivolan Pihakioski, Ravintola Toivolan Paja sekä putiikkeja.

Helteinen toinen päivä ja Kuokkalan kartano

Perjantain varasimme ystävien ja sukulaisten tapaamiselle, Lutakon ja Sataman uusintakierrokselle sekä Kuokkalan kartanolle.

Olimme jo edellisenä iltana käyneet istumassa iltaa Wellamon kannella, mistä sai kympillä kesäkampanjahintaan mm. silakoita perunamuusilla sekä uuniperunoita lohi- ja porotäytteillä. Piipahdimme myös tunnelmallisen Musta Magia -laivan terassilla.

Koska sää oli entistäkin hienompi, päätimme kävellä Kuokkalaan. No, ei se polvivammaiselta onnistunut, joten otimme Kuokkalan keskustasta bussin perille.

Kun saavuimme Kuokkalaan, pettymys oli suuri: paikka oli suljettu yksityistilaisuuden vuoksi. Tätä tietoa ei ollut Google Mapsissa, joten jouduimme miettimään saman tien, miten pääsemme muutaman kilometrin matkan takaisin päin. Bussit kulkivat vartin välein. Tosin me innostuimme kokeilemaan sähköskuutteja eka kerran ja huristelimme niillä takaisin satamaan!

Tässä kuitenkin City Nomadin ja Visit Jyväskylän sivuilta löytynyttä tietoa Kuokkalan kartanosta sekä Kuokkalan kartanon ystävällisesti toimittama kuva:

Kuokkalan kartano on ensimmäinen Wivi Lönnin Jyväskylään suunnittelema rakennus. Se valmistui vuonna 1904 ja on toiminut sekä asuinrakennuksena että Jyväskylän maalaiskunnan synnytyssairaalanakin. Nykyään sieltä löytyy ympäri vuoden toimiva ravintola ja viinibaari. Kartanossa järjestetään myös kaikille avoimia kulttuuritapahtumia sekä taidenäyttelyitä. (Kuva: Kuokkalan kartano)

Paluumatkalla kolmannen yön majoituspaikkaamme (kyllä, päätimme olla Jyväskylässä vielä kolmannenkin yön) bongasin Puistokadun varrelta Wivi Lönnin suunnitteleman Puistokoulun eli entisen kaupungin kansakoulun. Se on valmistunut 1912.

Tätä nykyä keltaiseksi maalattu Puistokoulu oli ensimmäinen kunnallinen kansakoulu Jyväskylässä, ja se on ollut valmistumisestaan lähtien koulukäytössä. Puistokoulu edustaa varhaista klassista puukoulurakentamista eli ei niinkään jugendia. Kuva on napattu Keski-Suomen museon Wivi Lönn -näyttelystä.

Antti Halosen vuonna 1910 suunnittelemassa jugendtyylisessä entisessä Halosen harmonitehtaassa Hannikaisenkadulla toimii nykyään Harmooni-niminen suosittu ravintola. Se jäi ensi kertaan, koska kissaihmisenä piti käydä tietenkin kaupungin vanhimmassa toimivassa ruokaravintolassa Kissanviiksissä. Oli hyvää ruokaa, erinomainen palvelu ja kiva miljöö – suosittelen!

Hyödyllisiä linkkejä:

https://visitjyvaskyla.fi/wivilonn/ 

https://citynomadi.com/route/c94b8dc8778513ba9616eaeeb1a7ad83 

https://www2.jkl.fi/kaavakartat/arkkitehtuuri/arkkitehtuurikartta_2014.pdf

Aiheeseen liittyvää lukemista (lisätietoa saat klikkaamalla linkkiä):

Wivi Lönn 1872 – 1966: Wivi Lönnin 150-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistava teos on ensimmäinen Lönnin monipuoliseen arkkitehdintyöhön paneutuva kokonaisuus. Teos käsittelee hänen asuntosuunnitteluaan, kouluarkkitehtuuriaan sekä matkojaan ja avaa Lönnin tuotantoa myös suhteessa vallinneeseen yhteiskuntaan ja Lönnille keskeisiin verkostoihin. Kirjan kirjoittajat ovat Suomen johtavia Wivi Lönnin arkkitehtuurin asiantuntijoita.

Wivi Lönn: Arkkitehti Wivi Lönniä käsittelevä Jussi Jäppisen teos (2021) pohjautuu vanhoihin valokuviin ja rakennuspiirustuksiin. Huolella käsin väritetyt valokuvat antavat aidon aikalaistaustan kirjailija, FT Jussi Jäppisen teoksessa. Suomen ensimmäinen itsenäinen naisarkkitehti Wivi Lönn (1872-1966) kertoo minä-muotoisesti elämästään ja ystävyydestään kauppaneuvos Hanna Parviaisen (1874-1938) kanssa Jussi Jäppisen sanoin.

Wivi & Hanna: Arkkitehti Wivi Lönn ja kauppaneuvos Hanna Parviainen tapasivat 1911 ja vaikuttivat tiiviisti toistensa elämään Hannan kuolemaan saakka. Yhteisiin 27 vuoteen mahtuu valtavasti: arvokasta työtä, huimia matkoja, rakkauttakin.

Valosta rakentuvat huoneet: Pirkko Soinisen romaani kertoo arkkitehti Wivi Lönnin kamppailusta aikansa sukupuoliroolien ja läheistensä aiheuttamien paineiden ristiaallokossa.

PS. Joko luit ensimmäisen postaukseni Helsingin upeista jugend-kaunottarista? Siihen pääset tästä linkistä

PPS. Jos tykkäsit artikkelista, jaa sitä myös kavereillesi! Sharing is caring :)