Helsinki on yksi Euroopan hienoimmista jugendkaupungeista, joka tarjoaa jugendista kiinnostuneelle kävijälle nähtävää useammallekin reissulle. Kaupungista löytyy peräti yli 600 toinen toistaan hienompaa jugendrakennusta; kaunista puujugendia, jyhkeitä kansallisromanttisia mestariteoksia ja kaikkea siltä väliltä.
Viime kesän lajissaan ensimmäinen jugendkävely suuntautui ydinkeskustan, Katajanokan, Kruununhaan, Eiran ja Ullanlinnan jugendalueille. Nojatuolimatkalle ensimmäiselle jugendkävelylle pääset tästä linkistä.
Toisella jugendkävelyllä suuntasin hieman väljemmille vesille Hakaniemeen, Siltasaareen, Kallioon, Alppilaan ja Puu-Vallilaan. Piipahdin myös ihailemassa Kaisaniemen kauniita jugendrakennuksia – ne kun ovat jääneet liian lähellä rautatieasemaa sijaitsevina aivan lapsipuolen asemaan!
(Tämä julkaisu sisältää mainoslinkin. Se on merkitty *-merkillä).
Jugendrakennukset Hakaniemessä
Kun tupsahdin metrosta Hakaniemen torille, huomasin, että upea jugendtyylinen Kauppahalli oli huputettu. Bongasin torin laidalta kuitenkin kaksi muuta kaunista jugendtaloa.
Ensimmäinen on Heikki Kaartisen suunnittelema hempeän vaaleanpunainen Ahtola Hakaniemen ja kulmassa. Se valmistui vuonna 1907. Muuten varsin maltillisen muotoista rakennusta pehmentävät puolipyöreät erkkerit ja rakennuksen yläosan sakkiruudut. Vieressä on Haka-niminen jugendtalo lähes samalta ajalta.
Jugendkävely Siltasaaressa
Kauneimmat jugendrakennukset alueelta löytyvät kuitenkin Siltasaaresta. Ympyrätalolta kohti niemenkärkeä kävellessä ensimmäisenä vasemmalla sijaitsee rakennusmestari Gustaf Estlanderin suunnittelema Teppo-niminen vihreävalkoinen jugendrakennus vuodelta 1906.
Tepon massiivista julkisivua elävöittävä ylimmän kerroksen valkoinen erkkeri ja pikkutorni.
Tepon vieressä sijaitsee Helsingin jugendin mestariteoksiin lukeutuva kansallisromanttinen Työväentalo. Sen suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl. Talo valmistui vuonna 1908. Sen sijainti Siltasaaressa merkitsi *Helsingin jugend – arkkitehtuurioppaan mukaan ympäröivän työläiskaupunginosan identiteetin vahvistumista ja Siltasaaren vakiintumista sen yhteiskunnalliseksi, taloudelliseksi ja kulttuuriseksi keskukseksi.
Jykevä ja monumentaalinen kivijulkisivu näyttävine poikkipäätyineen on tehty helsinkiitti-nimisestä graniitista, joka on louhittu paikan päällä. Vaatimattomat koristeaiheet kuvaavat työtä ja tuotantoa sekä luontoa.
Työväen jyhkeä torni näkyy kauas. Tänä päivänä kulmausta hallitsee harvinaisuus; edelleen alkuperäisessä ravintolakäytössä oleva Juttutupa terasseineen.
Tammikuussa 1918 Työväentalo todisti punaisen vallankumouksen aloittavaa julistusta. Samana keväänä talo vaurioitu pahasti sisällissodan pommituksissa. Rakennus korjattiin alkuperäiseen käyttöön ja nykyään se tunnetaan Paasitorni-nimisenä.
Työväen varjoisalla terassilla lonkeron ääressä ihailin viereisen Saaristo-nimisen talon kauniita jugendyksityiskohtia. Keltaisen myöhäisjugendtalon suunnitteli myös arkkitehti Karl Lindahl ja se valmistui vuonna 1909.
Saariston vierestä jugendtalojen rivistö jatkuu koko Siltasaaren rannan pituisena. Myöhäisjugendia edustavien talojen koristelu on hillittyä ja geometrista korostaen rakennusten rakenteellisia yksityiskohtia. Symmetrisiä julkisivuja elävöittävät eri muotoiset erkkerit ja räystäslinjaa rikkovat komeat poikkipäädyt sekä kortteleiden kulmatornit.
Kallion kirkko näkyy kauas
Kallion ehdottomasti komein ja näkyvin maamerkki on harmaalla graniitilla päällystetty Kallion kirkko. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kirkko valmistui 1912. Se edustaa tyyliltään myöhäistä vertikaalista jugendia selkeine pystysuorine linjoineen.
Kallion kirkon 65 metrin korkuisen kellotornin seitsemän kelloa soittavat päivittäin kello 12 ja 18 Sonckin ystävän Jean Sibeliuksen varta vasten Kallion kirkolle säveltämää Kellokoraalia.
Jugendkävely Karhupuistossa
Kirkon vieressä seisoo kaunis vaaleanpunainen Ihantolan talo, jonka näyttävä julkisivu ulottuu Karhupuistoon saakka. Ihantolan suunnitteli rakennusmestari O. A. Koskinen. Työväen asuntoyhtiön rakennuttama talo valmistui ensimmäisenä jugendrakennuksena Karhupuiston laidalle vuonna 1907.
Ihantolan päätykolmioiden koristekuviot perustuvat vanhojen suomalaisten kirkkojen koristeaiheisiin. Koristeet on tehty rapattuun pintaan kiviupotuksilla. Linnamaista kokonaisuutta keventävät vaihtelevat ikkunamuodot, kulmatornit sekä jugendin muotoja toistavat poikkipäädyt ja erkkerit.
Muut Karhupuiston jugendrakennukset, vuonna 1909 valmistunut Kivikallio (Viides linja 16), 1910 valmistunut Agricola (Agricolankatu 9), samana vuonna valmistunut Seura (Agricolankatu 11) sekä vuonna 1911 valmistunut Unto (Agricolankatu 13), toistavat myös myöhäisjugendin muotokieltä niukkoine geometrisine koristeluineen.
Karhupuiston toisessa laidassa sijaitsee komea punatiilinen Kallion kirjasto. Sen suunnitteli Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad ja se valmistui samaan aikaan kuin Kallion kirkko.
Vajaan kilometrin päässä Karhupuistosta sijaitsee Wivi Lönnin suunnittelema lastentarharakennus Ebeneser. En kuitenkaan jaksanut kävellä yhden rakennuksen vuoksi kilometrin mutkaa, mutta ihailin *