Jugendkävely Helsingissä 2: Jyhkeitä kivitaloja ja romanttisia puutalokortteleita

Helsinki on yksi Euroopan hienoimmista jugendkaupungeista, joka tarjoaa jugendista kiinnostuneelle kävijälle nähtävää useammallekin reissulle. Kaupungista löytyy peräti yli 600 toinen toistaan hienompaa jugendrakennusta; kaunista puujugendia, jyhkeitä kansallisromanttisia mestariteoksia ja kaikkea siltä väliltä.

Viime kesän lajissaan ensimmäinen jugendkävely suuntautui ydinkeskustan, Katajanokan, Kruununhaan, Eiran ja Ullanlinnan jugendalueille. Nojatuolimatkalle ensimmäiselle jugendkävelylle pääset tästä linkistä.

Toisella jugendkävelyllä suuntasin hieman väljemmille vesille Hakaniemeen, Siltasaareen, Kallioon, Alppilaan ja Puu-Vallilaan. Piipahdin myös ihailemassa Kaisaniemen kauniita jugendrakennuksia – ne kun ovat jääneet liian lähellä rautatieasemaa sijaitsevina aivan lapsipuolen asemaan!

(Tämä julkaisu sisältää mainoslinkin. Se on merkitty *-merkillä).

Jugendrakennukset Hakaniemessä

Kun tupsahdin metrosta Hakaniemen torille, huomasin, että upea jugendtyylinen Kauppahalli oli huputettu. Bongasin torin laidalta kuitenkin kaksi muuta kaunista jugendtaloa.

Ensimmäinen on Heikki Kaartisen suunnittelema hempeän vaaleanpunainen Ahtola Hakaniemen ja kulmassa. Se valmistui vuonna 1907. Muuten varsin maltillisen muotoista rakennusta pehmentävät puolipyöreät erkkerit ja rakennuksen yläosan sakkiruudut. Vieressä on Haka-niminen jugendtalo lähes samalta ajalta.

Jugendkävely Siltasaaressa

Kauneimmat jugendrakennukset alueelta löytyvät kuitenkin Siltasaaresta. Ympyrätalolta kohti niemenkärkeä kävellessä ensimmäisenä vasemmalla sijaitsee rakennusmestari Gustaf Estlanderin suunnittelema Teppo-niminen vihreävalkoinen jugendrakennus vuodelta 1906.

Tepon massiivista julkisivua elävöittävä ylimmän kerroksen valkoinen erkkeri ja pikkutorni.  

Tepon vieressä sijaitsee Helsingin jugendin mestariteoksiin lukeutuva kansallisromanttinen Työväentalo. Sen suunnitteli arkkitehti Karl Lindahl. Talo valmistui vuonna 1908. Sen sijainti Siltasaaressa merkitsi *Helsingin jugend – arkkitehtuurioppaan mukaan ympäröivän työläiskaupunginosan identiteetin vahvistumista ja Siltasaaren vakiintumista sen yhteiskunnalliseksi, taloudelliseksi ja kulttuuriseksi keskukseksi.

Jykevä ja monumentaalinen kivijulkisivu näyttävine poikkipäätyineen on tehty helsinkiitti-nimisestä graniitista, joka on louhittu paikan päällä. Vaatimattomat koristeaiheet kuvaavat työtä ja tuotantoa sekä luontoa.

Työväen jyhkeä torni näkyy kauas. Tänä päivänä kulmausta hallitsee harvinaisuus; edelleen alkuperäisessä ravintolakäytössä oleva Juttutupa terasseineen.

Tammikuussa 1918 Työväentalo todisti punaisen vallankumouksen aloittavaa julistusta. Samana keväänä talo vaurioitu pahasti sisällissodan pommituksissa. Rakennus korjattiin alkuperäiseen käyttöön ja nykyään se tunnetaan Paasitorni-nimisenä.

Työväen varjoisalla terassilla lonkeron ääressä ihailin viereisen Saaristo-nimisen talon kauniita jugendyksityiskohtia. Keltaisen myöhäisjugendtalon suunnitteli myös arkkitehti Karl Lindahl ja se valmistui vuonna 1909.

Saariston vierestä jugendtalojen rivistö jatkuu koko Siltasaaren rannan pituisena. Myöhäisjugendia edustavien talojen koristelu on hillittyä ja geometrista korostaen rakennusten rakenteellisia yksityiskohtia. Symmetrisiä julkisivuja elävöittävät eri muotoiset erkkerit ja räystäslinjaa rikkovat komeat poikkipäädyt sekä kortteleiden kulmatornit.

Kallion kirkko näkyy kauas

Kallion ehdottomasti komein ja näkyvin maamerkki on harmaalla graniitilla päällystetty Kallion kirkko. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kirkko valmistui 1912. Se edustaa tyyliltään myöhäistä vertikaalista jugendia selkeine pystysuorine linjoineen.

Kallion kirkon 65 metrin korkuisen kellotornin seitsemän kelloa soittavat päivittäin kello 12 ja 18 Sonckin ystävän Jean Sibeliuksen varta vasten Kallion kirkolle säveltämää Kellokoraalia.

Jugendkävely Karhupuistossa

Kirkon vieressä seisoo kaunis vaaleanpunainen Ihantolan talo, jonka näyttävä julkisivu ulottuu Karhupuistoon saakka. Ihantolan suunnitteli rakennusmestari O. A. Koskinen. Työväen asuntoyhtiön rakennuttama talo valmistui ensimmäisenä jugendrakennuksena Karhupuiston laidalle vuonna 1907.

Ihantolan päätykolmioiden koristekuviot perustuvat vanhojen suomalaisten kirkkojen koristeaiheisiin. Koristeet on tehty rapattuun pintaan kiviupotuksilla. Linnamaista kokonaisuutta keventävät vaihtelevat ikkunamuodot, kulmatornit sekä jugendin muotoja toistavat poikkipäädyt ja erkkerit.

Muut Karhupuiston jugendrakennukset, vuonna 1909 valmistunut Kivikallio (Viides linja 16), 1910 valmistunut Agricola (Agricolankatu 9), samana vuonna valmistunut Seura (Agricolankatu 11) sekä vuonna 1911 valmistunut Unto (Agricolankatu 13), toistavat myös myöhäisjugendin muotokieltä niukkoine geometrisine koristeluineen.

Karhupuiston toisessa laidassa sijaitsee komea punatiilinen Kallion kirjasto. Sen suunnitteli Helsingin ensimmäinen kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad ja se valmistui samaan aikaan kuin Kallion kirkko.

Vajaan kilometrin päässä Karhupuistosta sijaitsee Wivi Lönnin suunnittelema lastentarharakennus Ebeneser. En kuitenkaan jaksanut kävellä yhden rakennuksen vuoksi kilometrin mutkaa, mutta ihailin *Helsingin jugend -arkkitehtuurioppaassa rakennuksesta otettuja hyviä kuvia. Jäipähän taas jotakin seuraavaan kertaan, kun käyn siellä päin!

Alppila ja Työväenmuseo

Seuraavaksi kävelin Karhupuistosta Helsinginkadun suuntaan ja otin raitiovaunun numeron 9. Sillä pääsi Alppilaan aivan seuraavan kohteen eli Siuntionkadun kulmalle. Arkkitehtuurioppaan mukaan siellä sijaitsee yhtenäinen puujugendtaloalue. Niin kuin onkin, mutta odottamaani pienempi. Kauniit puutalot rajoittuvat oikeastaan Siuntionkadulle ja Porvoonkadun kulmaukseen.

Siuntionkatu on toiselta puolelta kaunis. Eriväristen kaksikerroksisten jugendtalojen pohjakerros on kiveä niin kuin ajan rakennusmääräyksiin kuului, ja toinen kerros on puuta.

Talorivistön tekee mielenkiintoiseksi eri muotoisten talojen hempeän kauniit värit, erimuotoiset poikkipäädyt, erkkerit ja puujugendille ominainen vaaka- ja pystylaudoituksen yhdistäminen. Porvoon- ja Siuntionkadun nurkkatalon kulmaovi kruunasi kokonaisuuden.

Seuraavaksi kävelin Siuntionkadulta Kirstinkujalle Työväenmuseoon. Vaaleanpunainen rationaalista jugendia edustava puutalo pitää sisällään useita eri aikakausia edustavia ajan tyyliin kalustettuja työväenasuntoja ja tunnelmallisen pihapiirin. Vastapäinen samanlainen talo toimii kaupungin vuokratalona.

Osuimme serkkuni Sarin kanssa sopivasti opastetulle kierrokselle. Saimme kuulla osaavan oppaan avulla mielenkiintoisia tarinoita työväen asumisesta 1920-luvulta tähän päivään sekä kertomuksia talon asukkaista.

Saman näköisiä taloja oli ollut oppaan mukaan vierekkäin neljä kappaletta. Vain kaksi on säilynyt näihin päiviin. Museon talokin oli päässyt 1970-luvulla lähes purkukuntoon, mutta se kunnostettiin museoksi. Helsingin kaupungin omistama työväenmuseo on ilmainen ja ehdottomasti käymisen arvoinen!

Puu-Vallilan kylätunnelmaa reilun sadan vuoden takaa

Alppilan Työväenmuseolta suunnistimme vajaan kilometrin matkan Sturenkatua Teollisuuskadun yli Puu-Vallilaan. Heti Teollisuuskadun sillan jälkeen kannattaa kääntyä oikealle puistoa kohti. Kadun varrella puistoa vastapäätä sijaitsee kauniita peltikattoisia jugendtaloja.

Puu-Vallilan alue on paljon isompi mitä olin ajatellut. Vanhanaikaisen kylämäinen alue pitää sisällään erityyppisiä katuja ja rakennuksia. Alueen keskellä on hurmaava kahvila vanhassa puutalossa.  Alue on yllättävän laaja ja ulottuu Mäkelänkadun toiselle puolelle.

Työväen asuinalueeksi suunnitellun Puu-Vallilan tonttijako tehtiin 1908 ja ensimmäinen rakennusvaihe toteutui pari vuotta myöhemmin. Työläiskaupunginosan suunnitteli kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad, mutta alue ei ole kaikilta osin yhtenäinen. Ajan rakennusmestarit yksinkertaistivat julkisivuja ja massoittelua ja käyttivät varmasti myös omaa makua edustavia ratkaisuja.

Rakennusajankohdan ansiosta alkuvaiheen talot edustavat myöhäistä puujugendia, osa ajan tyypillistä mansardikattoista huvila-arkkitehtuuria ja osa uusimmista taas hivenen tylsää kulmikasta uusklassismia säännöllisine ikkunanpuitejakoineen.

Erikoisinta Puu-Vallilan alueella ovat peltikattoiset huvilatyyliset puurakennukset. Korkeat taitekatot kattoikkunoineen antavat viehättävän vanhanaikaisen vaikutelman. Menneen ajan ilmapiiriä luovat myös jugendajalle tyypilliset erkkerit ja kulmaovet.

Puutarhakaupungin huvilamainen tunnelma oli vähällä tuhoutua, kun talot olivat purku-uhan alla 1940-luvulta 1970-luvulle. Talot jätettiin huonoon kuntoon, kunnes 1970-luvulla Puu-Vallilan asukkaat nousivat puolustamaan kotejaan. Vasta 1980-luvulla alue saatiin suojeltua tulevienkin sukupolvien ihailtavaksi.  

Kahden päivän Jugendkävely päättyi lähtöpisteeseen Kaisaniemeen ja Rautatientorille. Siellä kävin ihailemassa yhtä Suomen jugendin kansallisromanttista mestariteosta, Suomen Kansallisteatteria. Sen suunnitteli Onni Tarjanne, ja rakennus valmistui 1902.

Graniittijulkisivu sekä kivestä veistetyt joutsenet, pöllöt ja muut meikäläiset luontoaiheet korostavat rakennuksen kansallista roolia. Muuten Kansallisteatteri on Helsingin jugend -oppaan mukaan melko puhtaasti amerikkalaisvaikutteista lainaa arkkitehti Henry Hobson Richardsonilta, joka yhdisteli rustiikkia luonnonkiveä romaaniseen tyyliin.

Linnamainen Kansallisteatteri muistuttaa yksityiskohdiltaan kuten pyöröikkunoineen ja -ovineen keskiajan romaanisen tyylin rakennuksia.

Lähteet:

• *Helsingin jugend -arkkitehtuuriopas, Helsingin kaupunginmuseo, 2019
• https://www.myhelsinki.fi/fi/n%C3%A4e-ja-koe/helsingin-jugendkohteiden-makupaloja

PS. Joko luit edellisen postaukseni Helsingin upeista jugend-kaunottarista? Siihen pääset tästä linkistä

Etu koskee uusia Storytelin asiakkaita. Storytel-edun ehdot: Kokeilujakson aikana saa kuunnella ja lukea rajattomasti kirjoja. Storytelin tilaus ei ole sitova ja sen voi lopettaa milloin haluaa. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti hintaan 16,99 € / kk.