Jugendtalot eivät tule ensimmäisenä mieleen, kun Oulu mainitaan. Harva osaa ajatella, että sieltä löytyisi myös kaunista arkkitehtuuria – varsinkaan yli satavuotiaita jugendtaloja! Ei niitä paljoa olekaan, koska Oulu oli 120 vuotta sitten jugendin aikakaudella pieni ja vähäväkinen kaupunki.

Jugendtyylisiä rakennuksia Ouluunkin toki suunniteltiin enemmänkin, mutta itsenäistymisen ja sisällissodan melskeiden jälkeen jugendtyylin aikakausi oli jo ohi eikä rahaa eikä tarvetta suurisuuntaiseen rakentamiseen löytynyt.

Olen ajanut autolla ja kävellyt monen kauniin jugendtalon ohi ajatuksissani niitä kunnolla huomaamatta. Niinpä kun lokakuinen lauantai valkeni sateettomana, päätin tehdä kävellen ja pyörällä pari jugendkierrosta entisessä kotikaupungissani. Mukaan otin opiskeluaikoinani ostaman Oulun kaupunginmuseon julkaiseman ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1” ja  -oppaan 1990-luvulta.

Myllytullin voimalaitos eli Lasaretinväylän sähkövoimalaitos on Myllytullissa sijaitseva käytöstä poistettu vesi- ja höyryvoimalaitos sekö kaukolämmön varalaitos. Rakennuksen vanhimmat osat ovat valmistuneet vuonna 1903. Rakennuksen suunnitteli sittemmin lääninarkkitehtina toiminut Victor Joachim Sucksdorff.

Jos Oulu on muuten jo tuttu eli Nallikari, Torinranta, Tietomaa, Ainola ja lukuisat muut nähtävyydet on jo nähty, tee kävely- tai pyöräretki jugendtalojen Oulussa! Saatat löytää myös muita kauniita yksityiskohtia muuten tutusta kaupungista.

Tyylikäs Puistola näkyy kauas

Oulun keskustan kaunein jugendtalo löytyy aivan kaupungin paraatipaikalta Otto Karhin puistosta. Oulun lääninarkkitehti Harald Andersinin suunnittelema vaaleanpunainen nelikerroksinen Puistolan asuin- ja liiketalo valmistui vuonna 1912 Pakkahuoneenkadun ja Isokadun kulmaan. Se oli omana aikanaan kaupungin korkeimpia rakennuksia ja erottui matalasti rakennetussa puutalokaupungissa kauas.

Rationaalista myöhäisjugendia edustava uljas rakennus ei ylpeile tyypillisillä jugendyksityiskohdilla kuten ylöspäin yläosastaan taitetuilla ikkunoilla jugendin puitejakoineen, mutta sen puiston puoleiset harmoniset pystysuorat pilasterit, ulkonevat hillityt erkkeririvistöt, kauniit takorautakaitein varustetut parvekkeet sekä jyrkkä taitekatto antavat rakennukselle hienostuneen ilmeen.

Pakkahuoneenkadun kadulla Puistolan talo on vieläkin jännittävämpi, sillä erkkereiden ja valkoisten pilastereiden rytmittämä kaareva julkisivu on vedetty tyylikkäästi katotasosta sisään. Vaihtelevaa julkisivua täydentävät kulmissa lasiseinäisten huoneiden päälle rakennetut parvekkeet takorautakaiteineen sekä sisäänkäynnin kaareva muoto. Siitä pääsee rakennuksessa sijaitsevaan Puistola-ravintola-kahvilaan.

Kamarineuvos, kulttuurihistorioitsija Markus H Korhonen on tehnyt Puistolasta historiikin ja kertoo Kalevan artikkelissa, että talossa on toiminut Oulun ensimmäinen elokuvateatteri Urania. Ennen Suomen itsenäistymistä talossa sijaitsivat väliaikaisesti myös poliisin etsivänosasto ja putka.

Rotuaarin jugendtalot näkee vartissa

Karhin puistosta kannattaa kävellä seuraavaksi Uusikatu-nimistä valtaväylää pitkin kauppakeskus Valkian vierestä Limingantulliin päin. Korttelin päässä liikennevaloissa oikealla sijaitsee vähän ennen Autosaaren parkkihallia kaunis keltainen kivirakennus suurine katutason ikkunoineen.

Kysymyksessä on arkkitehti Karl Sanfrid Sandelinin vuonna 1921 suunnittelema entinen paloasema. Kaunis jugendtalo edustaa jugendin myöhäisvaihetta ja sitä on muutettu aikojen saatossa, joten siitäkään ei löydy jugendille tyypillisiä ikkuna- tai ovimuotoja.

Kun paloasemalta jatketaan kohti Torinrantaa Valkian vierestä, saavutaan kävelykadulle Rotuaarille. Matkan varrella oikealla sijaitsee kaunis keltainen kivitalo, joka on alun perin jugendia. Entinen postitalo osoitteessa Kauppurienkatu 15 on arkkitehti Victor J. Sucksdorffin vuonna 1909 suunnittelema.  Laatikkomainen talo kokenut monia muutoksia eikä sitä juuri jugendtaloksi enää tunnista muuta kuin epäsymmetrisestä julkisivustaan.

Myöhäistä vertikaalista jugendtyyliä edustava Pekurinkulma eli ”Mäkkärin talo” rakennettiin arkkitehti Walter Thomén piirustusten mukaan vuonna 1910. Entinen Pohjoismaiden Yhdyspankin talo uudistettiin sisältä täysin vuonna 1992.

Kun kävelen Rotuaaria Kirkkokatua kirkolle päin, seuraavaksi vasemmalla näkyy uusklassismia edustavan 1930-luvun kivitalon jälkeen entinen Oulun aluesäästöpankin talo.

Vuonna 1911 valmistuneen keltaisen aluesäästöpankin talon piirsi Suomen ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehtiWivi Lönn, ja sen graniittinen pohjakerros viittaa kansallisromanttiseen tyyliin. Hillittyyn myöhäisjugendiin viittaavat julkisivun symmetria, minimalistiset erkkerit, niiden päällä oleva pieni parveke ja korkea päätykolmio.

Seuraavaksi vasemmalla Nordean kanssa kulmittain Pakkahuoneenkadun ja Kirkkokadun kulmassa sijaitsee kaunis vaaleanpuna-valkoinen Pallaksen talo. Arkkitehti Walter Thomén suunnittelema nelikerroksinen kivitalo valmistui 1907 ja edustaa tyyliltään myöhäistä wieniläisjugendia epäsymmetrisine julkisivuine ja erikokoisine erkkereineen.

Pallaksen talo on muuttunut melkoisesti ajan saatossa. Esimerkiksi päätykoristeita ja yksi avoparvekkeista on purettu, ja ullakkokerroksen tornirakennelma on hävitetty.

Jugendtalot rautatieaseman ja Karhin puiston läheisyydessä

Suuntaan taas lähtöpisteeseeni Karhin puistoon ja jatkan Pakkahuoneenkatua ylöspäin vastapäiseen suuntaan. Mäkelininkadun kulmassa seisoo keltainen erikoisen mallinen talo. Se on Oulun läänin Työväen Kirjateollisuus Osakeyhtiön rakennuttama Oulun järjestötalon vanha osa. Jugendista vaikutteita saaneen rakennuksen suunnitteli Harald Andersin 1912–1913 ja sitä on remontoitu useaan otteeseen.

Keltainen väri, moniruutuiset ikkunat ja kulmatornit ovat Gibraltariksi kutsutun entisen järjestötalon erityispiirteitä.

Pakkahuoneenkatua vielä hieman eteenpäin käveltäessä oikealla näkyy vaaleanpunainen kaksikerroksinen vanha talo. Pakkahuoneen- ja Koulukadun kulmauksen kaksikerroksisen Oulun Osuuskaupan talon suunnitteli vuosina 1911 ja 1915 lääninarkkitehti Harald Andersin. Kolmikerroksisen höyryleipomon Koulukadun varrella suunnitteli lääninarkkitehti Karl Sandelin 1910.

Oulun Osuuskaupan taloa on muutettu useaan otteeseen. Se suojeltiin 1992.

Seuraavaksi suuntaan Koulukatua pitkin Hallituskadun yli Kajaaninkadulle. Kulmauksessa seisoo kaunis kolmekerroksinen keltainen Asunto Oy Tuomi.

Rakennusmestari R. K. Myllylän suunnittelemassa Asunto Oy Tuomessa on jugendille tyypillinen kulmatorni, korkeita poikkipäätyjä, pohjakerroksessa jugendtyylisiä ikkunoita sekä kauniisti yläosastaan ikkunoiden tyyliin taittuva ajoväylä sisäpihalle.

Koulukadun päästä löytyy jugendtyylinen kaksikerroksinen Huuskon talo. Kauniisti paneloidun talon alaosa on kiveä ja yläosa puuta. Puujugendille ominainen ikkunoiden puitejako, kulmauksen sisäänkäynti sekä toisen kerroksen erkkeri poikkipäätyineen muistuttavat Turun rikkaasta puujugend-perinteestä.

Rakennusmestari R. K. Myllylän suunnittelema Huuskon talo valmistui 1911.

Jugendtalot ydinkeskustasta etelään

Jos sää suosii ja intoa riittää, voi jugendkävelyä jatkaa Limingantulliin päin. Minä olin laiskana tyttönä pyörällä liikkeellä, joten kävelymatkat eri puolille kaupunkia sujuivat kätevästi – ja pääsin taas pyöräilemään Torinrantaan, mikä on mielestäni aina yhtä upea!

Ydinkeskustasta suuntasin Torinrannan kautta Kuusiluotoon. Siellä on hieno Kuusiluodon koulu (entinen Oulun Yhteiskoulu) sekä kauniita vanhoja puutalokortteleita. Ja Kiikelin saari ja maisemoitu ranta ovat muutenkin käymisen arvoisia.

Komea jugendtyylinen Kuusiluodon koulu näkyy torneineen kauas.

Victor J. Sucksdorffin vuonna 1907 suunnittelemaan kouluun on rakennettu ruma nykyaikainen lisärakennus. Vanhan 1800-luvun Oulun tunnelmaa voi lähteä kuitenkin fiilistelemään viereisiin Saarankadun, Nummikadun, Saunarannan ja Merikadun puutalokortteleihin. Vanhin Kuusiluodon rakennuksista on rakennettu vuonna 1826. Se sijaitsee osoitteessa Merikatu 7.

Seuraavaksi fillaroin rantaa pitkin Hollihaan poikki Heinäpäähän. Kaunis keltainen De Gamlas Hem-puurakennus Kirkkokadun loppupäässä on alun perin valmistunut vuonna 1906 ruotsinkieliseksi vanhainkodiksi. Tässä käytössä se oli vuoteen 1982, jonka jälkeen talossa on toiminut muun muassa kaupungin virastoja.

Jo melkoisesti rapistumaan päässeestä entisestä De Gamlas Hem -vanhainkodista on restauroitu upea 17 huoneen hotelli, jonne tuli myös sadan hengen juhlatila, á la carte -ravintola sekä pari kokouskabinettia. Kuva: De Gamlas Hem Hotel & Restaurant.

Vanha arvokiinteistö on remontoitu alkuperäiseen asuunsa ulkopuolelta, ja sisällekin on jätetty hienoja vanhoja yksityiskohtia kuten hirsiseiniä ja pönttöuuneja. Kauniisti e