Jugendtalot Turussa ilahduttavat monimuotoisuudellaan. Varsinkin koristeellisia puujugendtaloja riittää bongattavaksi yllin kyllin. Turku on muutenkin Oulun ohella toinen suosikkikesäkaupunkini – kauniin ja lehtevän Aurajoen varressa on upea fiilis ja kaupungissa riittää katsottavaa useammallekin reissulle. Kuorinkin Turun kerroksia kuin sipulia – kun tunnetummat nähtävyydet on koluttu, vuorossa ovat Turun kauniit jugendtalot.
Otin oppaakseni Rauno Lahtisen ja Hannu Laaksosen ”Kävely jugendtalojen Turussa” -teoksen vuodelta 2006. Kirja on loppunut monista kirjakaupoista, mutta sen saa lainattua kirjastosta. Lahtiselta on ilmestynyt myös uudempi upea Turun jugend -kirja värikuvineen ja kiinnostavine tarinoineen (sen voi ostaa tästä linkistä). Vaikka vanhempi kirja ei ole niin hieno, siinä minua viehättää kirjan lopussa oleva numeroitu Turun jugendtalokartta. Sen avulla on helppo tehdä jugendtalokierros lähes numerojärjestyksessä kohtuullisen järkevän mittaisten kävelymatkojen puitteissa.
Jaoin mielestäni kiinnostavimmat jugendtalot kahteen puolen päivän mittaiseen kierrokseen. Ensimmäisenä päivänä tutustuin Tuomiokirkon lähellä ja vähän kauempanakin sillä puolella Aurajokea sijaitseviin rakennuksiin eli kierrokseksi ”täl puol jokkee”. Toinen kierros käsitti Aurajoen torin puoleisen Turun uudemman keskustan jugendtalot ”tuol puolel jokkee” sekä Port Arthurin alueen. Näiden kierrosten ulkopuolellekin jäi rakennuksia, joten on sitten ensi kerraksikin nähtävää!
Jugendtalot Tuomiokirkon ympäristössä
Lähdin liikkeelle Turun Tuomiokirkon edestä vasemmalle kohti Piispankatua. Mukulakivikadun varrella on aluksi hurmaavia vanhoja empireajan puurakennuksia sekä jo korttelin päässä kauniita jugendtaloja.
Piispankadun kolmionmuotoiselta aukiolta kannattaa jatkaa kahvilan vierestä vasemmalle suoraan idylliselle Kasarminkadulle, jonka varrella sijaitsee myös kauniita jugendtaloja. Kasarminkadun naapurista Vänrikinkatu ykkösestä löytyy kaunis vaalea puujugendtalo, jonka ikkunanpuitteet ja listat on maalattu vihreiksi. Se on rakennusmestari Adrian Thomanderin vuonna 1911 suunnittelema.
Vänrikinkadulta kannattaa suunnata ylös puistoon menevää kujaa, jonka varrella on ihastuttava puutalo kauniine ikkunoineen (Tehtaankatu 7). Sieltä jatkoin matkaani alas Henrikinkadulle, josta löytyy Turun sairaskoti vuodelta 1908.
Henrikinkadulta käännyin vasemmalle ja nousin Horttokujaa ylös Yliopistonmäelle. Ennen kukkulan lakea laskeuduin oikealle tunnelmallista, puiden varjostamaa Koskenniemenkatua Kerttulinkadulle. Matkan varrelle jää oikealle mielestäni hieman tylsännäköinen keltainen Villa Hortus -jugendtalo vuodelta 1915 sekä Koskenniemenkadulla kauniita, yksinkertaisia puujugendtaloja.
Jugendtalot Hämeenkadun toisella puolella
Kerttulinkadulla on vasemmalla kauniita, koristelultaan aika yksinkertaisia puujugendrivitaloja. Kerttulinkadun ja Vähä-Hämeenkadun kulmauksessa keskellä korkeita nykytaloja ihmettelee nykymenoa kaunis rakennusmestariveljesten Kaarlo ja Adrian Thomanderin suunnittelema kaksikerroksinen jugendtalo. Kukkulan lakea hallitsee tyylikäs valkoinen Kerttulin koulu vuodelta 1912.
Läheltä löytyy muitakin jugendtaloja, mutta oma suosikkini on Sirkkalankatua eteenpäin mentäessä upea Kotikatu 2:ssa sijaitseva Asunto Oy Lausteentorni. Rakennusmestari Karl Johan Sahlbergin vuonna 1910 suunnitteleman talon julkisivu on poikkeuksellisen komea. Siinä on myös näyttävät jugendsisäänkäynnit sekä upea torni Vartiovuorenpuiston suuntaan.
Tähtitornin- ja Sirkkalankadun kulmauksesta löytyy upeita jugendtaloja molemmin puolin katua sekä hieman edempää alarinteestä Sirkkalankatua. Tässä vaiheessa olin kuitenkin jo kävelemisestä ja helteestä niin uuvuksissa, että istahdin Luostarinmäen käsityöläismuseon kahvilaan kahville ja siiderille.
Luostarinmäen jälkeen Vartiovuorenkatu ykkösessä sijaitsee Turun vanhin jugendkivitalo, ns. Volter Kilven talo vuodelta 1900. Minusta ruskea eurooppalaista jugendtyyliä edustava siro kivitalo ei ollut kovin kummoinen, joten jatkoin talon takaa Vartiovuorenpuiston reunaa pitkin naapurin ihailemaan Hjortenia.
Hjorten – upea jugendtalo Vartiovuorenpuiston kupeessa
Arkkitehti Fritjof Strandellin suunnittelemaa Hjortenia pidetään yhtenä Turun komeimmista ja erikoisimmista kivijugendtaloista. Imatran valtionhotellia hieman muistuttavaa linnamaista taloa pääsee ihailemaan hyvin sen edessä sijaitsevasta Vartiovuorenpuistosta ja Kaskenkadulta hieman talon alapuolelta. Varsinkin torni ja talon sisäänkäynti ovat upeita.
Rauno Lahtinen kertoo kirjassaan, että Hjortenissa työskentelevien palvelijoiden osa ei ollut helppo; talossa oli alun perin 83 uunia eikä hissiä. Halkojen kantamisessa ja uunien lämmittämisessä on ollut aikoinaan melkoinen urakka!
Talossa ei myöskään ollut vesivessoja, ne saatiin vasta vuonna 1925. Herrasväellä oli toki alusta alkaen kylpyhuoneet ja kuivakäymälät, mutta palvelusväki joutui käyttämään pihan perällä tai kellarissa olevia huusseja. Niihin oli yläkerroksista melkoisesti matkaa.
Samppalinnan ympäristön ja Kaskenkadun jugendkaunottaret
Sen sijaan, että olisin kävellyt Hjortenin alapuolelle Kaskenkatu kakkoseen ihailemaan Pantern-jugendlinnaa, kävelin Kaskenkadun yli tutustumaan Samppalinnan rinteessä sijaitseviin Mustainveljestenkuja 3:n puujugendtaloihin.
Kaskenkadulta Samppalinnaan johtavat Lyypekinportaat, joiden juuret juontunevat Lahtisen mukaan paikalla keskiajalla sijainneesta saksalaisasutuksesta. Oli miten oli, jo portaita ylös noustessa näkymät vanhoihin koristeellisiin rinnetaloihin ovat todella hienot. Talot ovat Adrian Thomanderin vuonna 1907 suunnittelemia.
Seuraavaksi tein kilometrin mittaisen koukkauksen ihanan lehtevän ja varjoisan Samppalinnan poikki takaisin Sirkkalankadulle, jonka numerossa 42 sijaitsee Turun kauneimmaksi rakennukseksikin äänestetty koristeellinen As. Oy Neitsyen puujugendtalo. K.J. Sahlbergin piirtämä, eri muotoisia erkkereitä pursuava keltainen talo valmistui vuonna 1911.
Tässä vaiheessa jalat olivat jo aika lopussa, joten suuntasin Kaskenkatua alas kohti Aurajokea. Jos tekisin kierroksen uudestaan, kävelisin Sirkkalankadun alusta As. Oy Neitsyeen saakka ja vasta siitä Samppalinnan poikki Mustainveljestenkujalle ja Kaskenkadulle. Onneksi jäljellä oli enää Pantern Kaskenkatu kakkosessa sekä Kaskenlinna sen toisella puolella aivan kadun alkupäässä ja lähellä jokilaivoja.
Pantern on upea keltaisen ja ruskean kirjava jugendkivilinna, jossa on hienoja erkkereitä ja päätykolmioita. Arkkitehti Fritjof Strandellin suunnittelema talo valmistui 1910. Sen tunnistaa linnan tornia muistuttavan seinärappauksen pantteri-reliefistä ja ovien pantteriaiheisista takorautakoristeista.
Useasta rakennuksesta koostuva Kaskenlinna sijaitsee Panternia vastapäätä ja on väritykseltään Panternia hailakampi. Talossa on kuitenkin tarkkasilmäiselle kauniita yksityiskohtia kuten erkkereitä, sisään vedettyjä parvekkeita sekä Willy Baerin koristerappauksia ja lasimaalauksia.
Päätin kahden ja puolen tunnin urakan 26 asteen helteessä Aurajoen rantaan ja jokilaivalle siiderille. Jokilaivojen vieressä rannassa on myös suosittu, puiden varjostama pikkukahvila.
Tein seuraavana päivänä kierroksen ”toispuol jokkee”, josta kerron seuraavassa postauksessa. Nautitaan kesästä ja muistetaan pitää turvavälit!
PS. Jos tykkäsit tästä postauksesta, lue myös Tampereen jugendkävely-aiheiset postaukset! Ensimmäiseen, Tampereen Keskustorin ympäristöä koskevaan postaukseen pääset tästä linkistä, Tampereen Pyynikin alueen jugendkierrokselle pääset tästä linkistä ja Tampereen itäisen keskustan jugendkierrokselle tästä linkistä.
PPS. Sharing is caring eli jos ystäväsi voisivat innostua jugendkävelystä Turussa, pistä tämä artikkeli rohkeasti jakoon!
Tuttuja paikkoja 8-vuotta Turussa asuneelle. Täytyy myöntää, että vaikka kadut ovat sinällään itselleni erittäin tuttuja, niin enpä ole kiinnittänyt huomiota noihin kauniisiin rakennukseen. Mielenkiinnolla odotan ,mitä nostat seuraavaksi esiin.
Hei Mikko,
viimeistään ensi viikolla teen postauksen toiselta puolelta jokkee eli torin ja Puolalanpuiston ympäristöstä :)
Mielenkiintoinen juttu – erityisesti sikäli, että olen viettänyt elämäni ensimmäiset 18 vuotta näissä maisemissa, niihin oikeastaan sen kummallisemmin huomiota kiinnittämättä, sillä nehän olivat osa jokapäiväistä elinympäristöäni. Piispankadun talot tapasin ohittaa juoksu- ja kävelylenkeillä ja noissa vanhoissa kivitaloissa monet koulutoverini asuivat. Itse asuin Linnankadulla, Reginassa, joka ei ole ihan jugendia, mutta kuuluu ”Turun kalustoon” sekin.
Hei Pirkko,
niin minullekin on Tampereella käynyt – vasta jugendharrastuksen myötä katse on terävöitynyt arjen kauniisiin yksityiskohtiin. Eilen kävin jugendkävelyllä Viinikassa.
Olen varma, että olen nähnyt suuren osan noista jugend-taloista, sillä olen pyörinyt Turussa noilla kaduilla geokätköjen perässä. Turku on vähän kyllä sellainen, että ei arvaisi sinne tulla arkkitehtuurin perässä. No, Tampesteri on toinen, aika tylyn näköinen kaupunki.
Moikka Stacy, juu, harva pitää Turkua kauniina jugendkaupunkina, koska niin paljon vanhaa ja kaunista on tuhottu. Tampereeseen verrattuna Turku on kuitenkin säilynyt hyvin. Tampereeltakin löytyy jugendia, mutta ne pitää löytää. Siksi kirjoitankin parhaillaan Tampereen jugendista kirjaa.
Moikka Eila! Taidan olla ensinmmäistä kertaa vierailemassa blogissasi.
Mielenkiintoine aihe ja upeita taloja sieltä tosiaan löytyy runsain mitoin! Kävimme virtuaalisella murhakierroksella Turussa viime vuonna koronan alettua ja se on kyllä kaikin puolin kaunis, moniulotteinen kaupunki.
– Katri
Moikka, tuo murhakierros kuulostaa myös jännittävältä! Olisi kiva käydä ihan opastetulla murhakierroksella. Minulla on aiheesta Rauno Lahtisen kirja hyllyssä, mutta en ole ehtinyt vielä paneutua siihen.
Todella mielenkiintoista! :) Itse viimeksi teininä pyörinyt kunnolla Turussa, joten silloin oli vielä hieman eri asiat mielessä kuin rakennukset, mutta nyt voisin hyvin mielelläni jo käydä kävellen näitä taloja katsomassa. Turku on ehdottomasti kyllä ihana kesäkaupunki ja vaikka itse paljasjalkainen Tamperelainen olenkin, niin Turusta olen aina kovasti pitänyt! :) Jugendtalot ovat upeita, niin Turussa kuin Tampereellakin.
Moikka Tiina Johanna,
kun lähdet jugendkävelylle, ota ihmeessä Rauno Lahtisen kävelyretkiä jugendtalojen Turkuun -kirja mukaan :) Kierrokselta saa paljon enemmän irti. Kirjoitan itse parhaillaan kaupunkiopasta jugendtalojen Tampereesta.
Oih, upeita taloja ja ihana Turku. Pitää ehdottomasti vielä tänä kesänä käydä Turussa retkellä ja samalla kiinnittää enemmän huomiota näihin jugend-taloihin!
Moikka Suvi,
olen itsekin käynyt Turussa lukemattomia kertoja, koska ystäväni asuu siellä ja ihaillut hajamielisesti jotakin taloa. En ole kuitenkaan tajunnutkaan, miten paljon kauniita jugendtaloja silti on säilynyt. Ei tajunnut turkulainen ystävänikään, ennen kuin näytin kuvia :) Hän yleensä ajaa kuulemma ohi eikä kiinnitä auton ikkunasta niihin huomioita…
Ilman muuta – ja ota Rauno Lahtisen Kävely jugendtalojen Turussa -kirja mukaan. Saat kaupungista enemmän irti :)
Voi Turku ja sen kauniit talot! Rakastan kauniita taloja ja juuri tuollaiselle teema-aiheiselle kierrokselle kyllä mieluusti osallistuin.
Moikka, en tiedä, tehdäänkö Turussa opastettuja jugendkierroksia, mutta onneksi niitä voi tehdä Rauno Lahtisen kirjan avulla itsekin! Pitää vain pitää huolta siitä, että varsinkin helteillä muistaa pitää taukoja :) Helsingin kaupunginmuseo tekee siellä pari kertaa vuodessa opastettuja jugendkierroksia, joihin ajattelin mennä itsekin mukaan. Helsingin arkkitehtuurimuseo on julkaissut myös pari vuotta sitten hienon kaupunkioppaan Helsingin jugendiin.