Jugendtalot Turussa ilahduttavat monimuotoisuudellaan. Varsinkin koristeellisia puujugendtaloja riittää bongattavaksi yllin kyllin. Turku on muutenkin Oulun ohella toinen suosikkikesäkaupunkini – kauniin ja lehtevän Aurajoen varressa on upea fiilis ja kaupungissa riittää katsottavaa useammallekin reissulle. Kuorinkin Turun kerroksia kuin sipulia – kun tunnetummat nähtävyydet on koluttu, vuorossa ovat Turun kauniit jugendtalot.

Ensimmäinen näyttävä kaksikerroksinen jugendtalo löytyy osoitteesta Piispankatu 11. Koristeellinen kaunis rakennus edustaa hyvin tyypillistä kaksikerroksista turkulaista puujugend-taloa kivijalkoineen.  

Otin oppaakseni Rauno Lahtisen ja Hannu Laaksosen ”Kävely jugendtalojen Turussa” -teoksen vuodelta 2006. Kirja on loppunut monista kirjakaupoista, mutta sen saa lainattua kirjastosta. Lahtiselta on ilmestynyt myös uudempi upea Turun jugend -kirja värikuvineen ja kiinnostavine tarinoineen (sen voi ostaa tästä linkistä). Vaikka vanhempi kirja ei ole niin hieno, siinä minua viehättää kirjan lopussa oleva numeroitu Turun jugendtalokartta. Sen avulla on helppo tehdä jugendtalokierros lähes numerojärjestyksessä kohtuullisen järkevän mittaisten kävelymatkojen puitteissa.

Jaoin mielestäni kiinnostavimmat jugendtalot kahteen puolen päivän mittaiseen kierrokseen. Ensimmäisenä päivänä tutustuin Tuomiokirkon lähellä ja vähän kauempanakin sillä puolella Aurajokea sijaitseviin rakennuksiin eli kierrokseksi ”täl puol jokkee”. Toinen kierros käsitti Aurajoen torin puoleisen Turun uudemman keskustan jugendtalot ”tuol puolel jokkee” sekä Port Arthurin alueen. Näiden kierrosten ulkopuolellekin jäi rakennuksia, joten on sitten ensi kerraksikin nähtävää!

Jugendtalot Tuomiokirkon ympäristössä

Lähdin liikkeelle Turun Tuomiokirkon edestä vasemmalle kohti Piispankatua. Mukulakivikadun varrella on aluksi hurmaavia vanhoja empireajan puurakennuksia sekä jo korttelin päässä kauniita jugendtaloja.

Piispankadun kolmionmuotoiselta aukiolta kannattaa jatkaa kahvilan vierestä vasemmalle suoraan idylliselle Kasarminkadulle, jonka varrella sijaitsee myös kauniita jugendtaloja. Kasarminkadun naapurista Vänrikinkatu ykkösestä löytyy kaunis vaalea puujugendtalo, jonka ikkunanpuitteet ja listat on maalattu vihreiksi. Se on rakennusmestari Adrian Thomanderin vuonna 1911 suunnittelema.

Vänrikinkadulta kannattaa suunnata ylös puistoon menevää kujaa, jonka varrella on ihastuttava puutalo kauniine ikkunoineen (Tehtaankatu 7). Sieltä jatkoin matkaani alas Henrikinkadulle, josta löytyy Turun sairaskoti vuodelta 1908.

Henrikinkadulta käännyin vasemmalle ja nousin Horttokujaa ylös Yliopistonmäelle. Ennen kukkulan lakea laskeuduin oikealle tunnelmallista, puiden varjostamaa Koskenniemenkatua Kerttulinkadulle. Matkan varrelle jää oikealle mielestäni hieman tylsännäköinen keltainen Villa Hortus -jugendtalo vuodelta 1915 sekä Koskenniemenkadulla kauniita, yksinkertaisia puujugendtaloja.

Vänrikinkadulla sijaitsevan jugendtalon tunnistaa erikoisesta värityksestään. Huomaa myös Turun puujugendille ominaiset paanut päätykolmioiden yläosassa.

Jugendtalot Hämeenkadun toisella puolella


Kerttulinkadulla on vasemmalla kauniita, koristelultaan aika yksinkertaisia puujugendrivitaloja. Kerttulinkadun ja Vähä-Hämeenkadun kulmauksessa keskellä korkeita nykytaloja ihmettelee nykymenoa kaunis rakennusmestariveljesten Kaarlo ja Adrian Thomanderin suunnittelema kaksikerroksinen jugendtalo. Kukkulan lakea hallitsee tyylikäs valkoinen Kerttulin koulu vuodelta 1912.

Kerttulin koululta kannattaa suunnata Sirkkalankadun ja Kellonsoittajankadun risteykseen (Sirkkalankatu 9), jossa sijaitsee rakennusmestari Anton Salvianderin suunnittelema
kaksikerroksinen kivi-puujugendrakennus As Oy Kellonsoittaja vuodelta 1911.
Asunto Oy Lausteentornin yksityiskohdat herättävät huomiota kuten kuvan: kaunis ovi, joka on tyypillistä jugendia.

Läheltä löytyy muitakin jugendtaloja, mutta oma suosikkini on Sirkkalankatua eteenpäin mentäessä upea Kotikatu 2:ssa sijaitseva Asunto Oy Lausteentorni. Rakennusmestari Karl Johan Sahlbergin vuonna 1910 suunnitteleman talon julkisivu on poikkeuksellisen komea. Siinä on myös näyttävät jugendsisäänkäynnit sekä upea torni Vartiovuorenpuiston suuntaan.

Tähtitornin- ja Sirkkalankadun kulmauksesta löytyy upeita jugendtaloja molemmin puolin katua sekä hieman edempää alarinteestä Sirkkalankatua. Tässä vaiheessa olin kuitenkin jo kävelemisestä ja helteestä niin uuvuksissa, että istahdin Luostarinmäen käsityöläismuseon kahvilaan kahville ja siiderille.

Luostarinmäen jälkeen Vartiovuorenkatu ykkösessä sijaitsee Turun vanhin jugendkivitalo, ns. Volter Kilven talo vuodelta 1900. Minusta ruskea eurooppalaista jugendtyyliä edustava siro kivitalo ei ollut kovin kummoinen, joten jatkoin talon takaa Vartiovuorenpuiston reunaa pitkin naapurin ihailemaan Hjortenia.

Hjorten – upea jugendtalo Vartiovuorenpuiston kupeessa

Arkkitehti Fritjof Strandellin suunnittelemaa Hjortenia pidetään yhtenä Turun komeimmista ja erikoisimmista kivijugendtaloista. Imatran valtionhotellia hieman muistuttavaa linnamaista taloa pääsee ihailemaan hyvin sen edessä sijaitsevasta Vartiovuorenpuistosta ja Kaskenkadulta hieman talon alapuolelta. Varsinkin torni ja talon sisäänkäynti ovat upeita.

Hjortenin hieno oviaukko.

Rauno Lahtinen kertoo kirjassaan, että Hjortenissa työskentelevien palvelijoiden osa ei ollut helppo; talossa oli alun perin 83 uunia eikä hissiä. Halkojen kantamisessa ja uunien lämmittämisessä on ollut aikoinaan melkoinen urakka!

Talossa ei myöskään ollut vesivessoja, ne saatiin vasta vuonna 1925. Herrasväellä oli toki alusta alkaen kylpyhuoneet ja kuivakäymälät, mutta palvelusväki joutui käyttämään pihan perällä tai kellarissa olevia huusseja. Niihin oli yläkerroksista melkoisesti matkaa.

Samppalinnan ympäristön ja Kaskenkadun jugendkaunottaret

Sen sijaan, että olisin kävellyt Hjortenin alapuolelle Kaskenkatu kakkoseen ihailemaan Pantern-jugendlinnaa, kävelin Kaskenkadun yli tutustumaan Samppalinnan rinteessä sijaitseviin Mustainveljestenkuja 3:n puujugendtaloihin.

Kaskenkadulta Samppalinnaan johtavat Lyypekinportaat, joiden juuret juontunevat Lahtisen mukaan paikalla keskiajalla sijainneesta saksalaisasutuksesta. Oli miten oli, jo portaita ylös noustessa näkymät vanhoihin koristeellisiin rinnetaloihin ovat todella hienot. Talot ovat Adrian Thomanderin vuonna 1907 suunnittelemia.

Ohikulkijan silmä lepää Mustainveljestenkujan jugendtalojen lukuisissa koristeellisissa yksityiskohdissa.

Seuraavaksi tein kilometrin mittaisen koukkauksen ihanan lehtevän ja varjoisan Samppalinnan poikki takaisin Sirkkalankadulle, jonka numerossa 42 sijaitsee Turun kauneimmaksi rakennukseksikin äänestetty koristeellinen As. Oy Neitsyen puujugendtalo. K.J. Sahlbergin piirtämä, eri muotoisia erkkereitä pursuava keltainen talo valmistui vuonna 1911.

As Oy Neitsyttä pidetään yhtenä Turun kauneimpana rakennuksena.
Paluumatkalla kohti Kaskenkatua löytyy Sirkkalankadun oikealta puolen toinen ihanan koristeellinen puujugendtalo osoitteessa Vuorikatu 8. Sekin on samaisen rakennusmestari K. J. Sahlbergin käsialaa.

Tässä vaiheessa jalat olivat jo aika lopussa, joten suuntasin Kaskenkatua alas kohti Aurajokea. Jos tekisin kierroksen uudestaan, kävelisin Sirkkalankadun alusta As. Oy Neitsyeen saakka ja vasta siitä Samppalinnan poikki Mustainveljestenkujalle ja Kaskenkadulle. Onneksi jäljellä oli enää Pantern Kaskenkatu kakkosessa sekä Kaskenlinna sen toisella puolella aivan kadun alkupäässä ja lähellä jokilaivoja.

Panternin talo Kaskenkatu 2:ssa on yksi Turun arvostetuimmista osoitteista.

Pantern on upea keltaisen ja ruskean kirjava jugendkivilinna, jossa on hienoja erkkereitä ja päätykolmioita. Arkkitehti Fritjof Strandellin suunnittelema talo valmistui 1910. Sen tunnistaa linnan tornia muistuttavan seinärappauksen pantteri-reliefistä ja ovien pantteriaiheisista takorautakoristeista.  

Useasta rakennuksesta koostuva Kaskenlinna sijaitsee Panternia vastapäätä ja on väritykseltään Panternia hailakampi. Talossa on kuitenkin tarkkasilmäiselle kauniita yksityiskohtia kuten erkkereitä, sisään vedettyjä parvekkeita sekä Willy Baerin koristerappauksia ja lasimaalauksia.

Päätin kahden ja puolen tunnin urakan 26 asteen helteessä Aurajoen rantaan ja jokilaivalle siiderille. Jokilaivojen vieressä rannassa on myös suosittu, puiden varjostama pikkukahvila.

Tein seuraavana päivänä kierroksen ”toispuol jokkee”, josta kerron seuraavassa postauksessa. Nautitaan kesästä ja muistetaan pitää turvavälit!

PS. Jos tykkäsit tästä postauksesta, lue myös Tampereen jugendkävely-aiheiset postaukset! Ensimmäiseen, Tampereen Keskustorin ympäristöä koskevaan postaukseen pääset tästä linkistä, Tampereen Pyynikin alueen jugendkierrokselle pääset tästä linkistä ja Tampereen itäisen keskustan jugendkierrokselle tästä linkistä.

PPS. Sharing is caring eli jos ystäväsi voisivat innostua jugendkävelystä Turussa, pistä tämä artikkeli rohkeasti jakoon!