Jugendtalot eivät jättäneet minua vieläkään rauhaan. Nyt lähtee kolmas ja viimeinen kävelykierros jugendin parissa!
Syyssateet saapuivat, mutta onneksi ehdin tehdä viikonloppuna syksyn viimeisen jugendkierroksen! Otin aurinkoisesta ja lämpimästä säästä ilon irti ja räpsin sieluni kyllyydestä valokuvia. Nautiskelin kauniista puistoista ja syksyn väriloistosta näyttävien rakennusten ohella. On ihmeellistä, mitä kaikkia kauniita yksityiskohtia Tampereelta löytääkään, kun malttaa välillä pysähtyä ja katsoa sivulle ja ylöspäin!
(Artikkeli sisältää kaupallisen linkin. Se on merkitty *-merkillä.)
Koulukadulta liikkeelle
Aloitin viimeisen jugendkierrokseni Koulukadulta, joka sijaitsee Tampereen Kaakinmaan kaupunginosassa, Hämeenpuiston ja Mariankadun välisellä alueella. Katu on 1890-luvulla kaavoitettu bulevardityyppinen puistokatu, jota reunustavat lehtipuut.
Koulukatu alkaa Pyynikin kirkkopuistosta ja johtaa Eteläpuistoon. Kadun varrella ja läheisyydessä on useita tunnettujen arkkitehtuurin piirtämiä oppilaitoksia. Vehreän kadun varrella sijaitsee myös perinteikäs Koulukadun kenttä, jossa otettiin vuonna 1956 käyttöön Suomen ensimmäinen tekojäärata.
Pirkanmaan maakuntakaavassa Tampereen Koulukatu on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Koulukatu on tunnettu myös kadun toisen puolen yhtenäisestä jugendtalorivistöstään. Kävelemisen arvoinen katu siis!
Koulukadun jugendtalot hivelevät silmää
Ennen jugendkierrosta nautiskelen Pyynikin kirkonpuiston tunnelmasta. Aleksanterinkirkko kohoaa majesteettisena vanhojen, vänkyröiden puiden yllä. Valo siivilöityy keltaisten, punaisten ja oranssien lehtein läpi. Vanhan hautausmaan ristit muistuttavat menneistä sukupolvista. Levätkää rauhassa. Kaupungin häly ja humina jäävät hetkeksi taakse.
Koulukadun alkupäässä on komea punatiilinen Tampereen yhteiskoulun lukio, joka valmistui 1901. Se ei ole tyylillisesti Tampereelta muuten tuttua jugendia, vaan punatiilivaikutteet viittaavat pikemminkin Baltiaan, Tanskaan ja Keski-Eurooppaan.
Koulut jäävät taakse ja lähden kävelemään Koulukatua Pyhäjärven rantaa kohti. Liikennevaloissa katseeni kiinnittyy Satamakadun ja Koulukadun kulmassa sijaitsevaan keltaiseen jugendrakennukseen, jossa on viehkoja uusgoottilaisia yksityiskohtia. Sitä ei todellakaan autossa istuessa huomaa – ellei nurkan kaunis goottilaistyylinen oviaukko satu sopivasti valoissa silmään.
August Krook on mielestäni yksi Tampereen mielenkiintoisimmista arkkitehdeistä – ellei jopa mielenkiintoisin! Valitettavasti häneltä ei ole Tampereella juurikaan säilynyt rakennuksia, mutta niitä voi ihailla Vapriikin kuva-arkiston tutkijan Antti Liuttusen upeassa Kadonneet Kaunottaret -kirjassa*.
Venäjällä 1860 syntynyt ja Stuttgartissa opiskellut Krook aloitti arkkitehdin uransa Porissa, jossa hänellä oli oma toimisto vuosina 1893–1895. Tämän jälkeen Krook toimi Tampereen kaupunginarkkitehtina 1896–1897.
August Krook tunnetaan parhaiten eksoottisista ja monimuotoisista jugendrakennuksistaan. Turussa ja Porissa hänen suunnittelemiaan rakennuksia on vielä jäljellä useampia, Tampereella niitä saa ihailla vain vanhoista valokuvista.
Vastapäätä Sveska Samskolania Koulukadun ja Satamakadun nurkassa on Krookin suunnittelema Satamakadun Trikoo vuodelta 1906. Jugendpiirteitä rakennuksessa ei kuitenkaan myöhempien laajennusten jäljiltä ole jäljellä.
Koulukatu 16:n vieressä on viehättävä hiekankeltainen rakennus. Se on Wivi Lönnin suunnittelema Talouskoulu vuodelta 1905. Siitä löytyy lukuisia kauniita jugendarkkitehtuurille ominaisia yksityiskohtia: yläosastaan taitettuja oviaukkoja, paksuja, lyhyitä pylväitä sekä kasvi- ja eläinaiheista ornamentiikkaa.
Kun kävelyä jatketaan historiallisen jääkiekkokaukalon vierestä golfkentän ohi ja tietä mukaillen vasemmalle, sijaitsee vasemmalla keltainen eleetön jugendtalo, Pirkanmaan musiikkiopisto, entinen De Gamlas Hem. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Federley alun perin vanhainkotikäyttöön. De Gamlas Hem valmistui vuonna 1904 ja toimi vanhainkotina vuoteen 1983 saakka.
Hämeenpuisto – Pohjolan suurin ja kaunein puistokäytävä
Ohitan Klingendahlin tehdasrakennuksen ja lähden kävelemään Hämeenpuistoa ylöspäin. Yli sata vuotta sitten rakennettu punatiilinen Klingendahl on komea rakennus ja tärkeä teollisuusarkkitehtuurin historiassa mm. uudenlaisen teräsrunkorakenteensa ansiosta.
C. L. Engelin 1830 suunnittelema yli kilometrin mittainen Hämeenpuisto on suurin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Se vie kulkijan alhaalta Pyhäjärveltä ylemmäksi Näsijärvelle. Suuntaan kohti pohjoispäätä, jossa sijaitsee kaunis Näsinpuisto upeine suihkulähteineen sekä kauniisti entisöity, vuonna 1898 rakennettu Näsilinna eli Milavida.
Ennen kuin pääsen Näsinpuistoon, katseeni kiinnittyy vasemmalla sijaitsevaan kauniiseen vihreään jugendtaloon. Se sijaitsee melkein komeaa uusrenessanssityylistä Pikku-Palatsia vastapäätä.
Tunnelmallinen Näsinpuisto
Hämeenpuiston yläpäässä katse hakeutuu kuin itsestään Näsinpuiston reunaan, jossa kuohuu upea Näsinkallion suihkukaivo. Tyylikkään, klassisen suoralinjaisen muistomerkin suunnittelivat arkkitehti Birger Federley ja kuvanveistäjä Emil Wikström. Suihkukaivo valmistui vuonna 1913.
Lähes sata vuotta sitten keinotekoisesti rakennettu Näsinpuisto kohoaa korkealle ja sieltä on upeat näköalat yli Pyhäjärven selän sekä Särkänniemeen. Kallion korkeimmalla kohdalla sijaitsee vuonna 1898 rakennettu Näsilinnan palatsi, joka nykyään toimii Milavida-museona.
Milavidan vieressä katse hakeutuu uljaaseen HL Kurun muistomerkkiin. Se on kuvanveistäjä Yrjö Liipolan käsialaa vuodelta 1940. Liipola suunnitteli muistomerkin Kuru-laivan haaksirikossa vuonna 1929 kuolleille. Onnettomuus vaati lähes 140 ihmisen hengen ja on edelleen Suomen pahin sisävesionnettomuus.
Muita länsi-Tampereen rakennuskaunottaria
Jugendkävelyni päättyi periaatteessa Näsinpuistoon, mutta autolle palatessa kävin vielä ihailemassa matkan varrella Pirkankadulla Heikki Tiitolan suunnittelemaa Tampereen VPK:n taloa.
Pyynikin alue Mariankadulta Pirkankadulle päin on rakennettu pääosin 1920-luvulta alkaen, joten sieltä puuttuvat jugendtalot: puu- ja kiviarkkitehtuuri edustaa jo klassistista tyylisuuntausta. Pyynikintorilla on hienoja kivitaloja, mutta mielestäni kauneinta Pyynikkiä löytää puutalojen reunustamia katuja kävelemällä.
Siksi autolle päästyäni en malttanutkaan lähteä vielä kotiin. Sen sijaan ajoin auton ilta-auringossa kylpevälle Pyynikille Palomäentien alkuun parkkiin ja lähdin sieltä käsin ihailemaan kadun hulppeita uusklassisia huviloita. Niistäkin saisi oman bloginsa, mutta ensi kerralla on jo aika vaihtaa maisemaa!
Ihania kävelyretkiä Tampereella ja muissa Suomen upeissa kaupungeissa! Pysykää terveinä!
PS. Joko tutustuit Tampereen ydinkeskustan upeisiin jugendtaloihin? Niistä voit lukea lisää tästä linkistä. Itä-Tampereen kävelykierrokselle pääset tästä linkistä.
PPS. Jos tykkäsit artikkelista ja se on mielestäsi hyödyllinen, pääset jakamaan sen alla olevista somepainikkeista. Sharing is caring!
Lähteitä:
- https://www.tampere.fi/liitteet/r/6LdU3VqG4/Rakennettu_kulttuuriymparisto2012_liite_1.pdf
- https://fi.wikipedia.org/wiki/August_Krook
- https://fi.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru
- https://fi.wikipedia.org/wiki/De_Gamlas_Hem_(Tampere)
- https://www.wikiwand.com/fi/Koulukatu_(Tampere)
- https://matkailu-opas.com/nasinpuisto-tampere.html
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Tampereen_VPK:n_talo