Riika – ihana jugendkaupunki

Vanhankaupungin Liivinaukio eli Livu Laukums on suosittu kokoontumispaikka.

Riika, Latvian pääkaupunki, on tällä hetkellä trendikäs viikonloppulomakohde ja syystä. Kaunis ja sopivan kokoinen kaupunki on lähellä meitä ja siellä on yllin näkemistä ja tekemistä pitemmäksikin aikaa. 

Minulla on käynyt joka kerta matkojen ja hotellin kanssa tuuri: viimeksi elokuussa 2020 sain meno-paluulennot Air-Balticilta 108 eurolla. Siihen kuului kahdeksan kilon käsimatkatavara, jonka päivitin kolmellakymmenellä eurolla 12 kiloon. Kahden hengen huone viideksi yöksi kivasta Monte Kristo -hotellista vanhan kaupungin länsilaidalta maksoi 39 euroa yö ja sisälsi mukiinmenevän aamupalan.

(Julkaisu sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä)

Viiden päivän reissulla tutustuin lukemattomiin paikkoihin Riiassa sekä Jurmalassa, joten yksi postaus ei riitä kaiken mielenkiintoisen esittelemiseen. Niinpä keskityn tässä postauksessa lähinnä yhden päivän aikana tehdyn jugend-kierroksen ja vanhan kaupungin eli Vecrīgan kierroksen esittelyyn.

Parhaimman hyödyn Riiasta saa irti, kun *ostaa tai lainaa kirjastosta Markus Lehtipuun mainion Riika-oppaan. Se on vuodelta 2016, mutta tieto on vieläkin paikkansa pitävää. Kirjan kuvat ovat harmittavan monilta osin mustavalkoisia, mutta sisältö on timanttia.

Hienoja virtuaaliesittelyjä tunnetuimmista kohteista pääsee katsomaan suomeksi puhuttuna ja hauskalla aksentilla osoitteessa http://fi.riga.im/tour/.

Riika – historian siipien havinaa keskiajalta lähtien

Vuonna 1201 perustettu Riika on Baltian maiden suurin kaupunki. Siellä on noin 800 000 asukasta ja kaupungissa puhutaan latvian kielen lisäksi paljon venäjää. Nuoret paikalliset ja turismin parissa työskentelevät puhuvat hyvin myös englantia.

Koska Latvia on vuosisatojen aikana kuulunut Saksalle, Puolalle, Ruotsille ja Venäjälle, kaupunki on arkkitehtuuriltaan hyvin monimuotoinen ja kiinnostava paikka. Vanhan kaupungin kapeat mukulakivikujat, satoja vuosia vanhat piparkakkutalot pikkuruutuisine ikkunoineen ja maalattuine ikkunaluukkuineen sekä uudemman osan koristeelliset jugend-talot hurmaavat yhdessä upeiden kirkkojen kanssa.

Vanhakaupunki on etenkin suomalaisten suosiossa. Tämän huomaa varsinkin silloin, kun risteilyalus rantautuu Riikaan. Silloin kaduilla kuulee lähinnä vain suomea.

Päiväretkeläisille Riika ja etenkin vanhakaupunki ja kierros uudemmassa osassa ovat hyvä vaihtoehto. Vanhassa kaupungissa on ravintoloissa ja baareissa muuta kaupunkia korkeampi hintataso, mutta se on suomalaiselle silti kohtuullinen. Oluen ja siiderin voi saada pikkupaikoista kolmella eurolla, muuten yleisin hinta on neljä euroa. Suosituilla pääaukioilla olut saattaa maksaa jopa viisi, uusi euroa. Cocktailit ja ruoka laatupaikoissa ovat Suomen hinnoissa.

Kuten muutkin kaupungit, myös Riika on parhaimmillaan aurinkoisella säällä. Toisaalta siellä on lukemattomia mukavia museoita ja kauppoja, joissa viettää aikaa myös kolealla ja sateisella ilmalla. Minusta parasta Riiassa on kävellä ympäriinsä ja bongailla kauniita taloja – säästä riippumatta! 

Ensimmäisenä päivänä kävimme ystäväni Kirsin kanssa opastetulla jugend-arkkitehtuurikierroksella uuden kaupungin ns. jugendkortteleissa ja tutustuin sen jälkeen itsekseni vanhan kaupungin nähtävyyksiin ja tietenkin myös jugendiin.

Riika art nouveau -kierroksella jugendkortteleissa

Kirsi oli varannut meille lähes kahden tunnin Riga Art Nouveau and Boulevard -kierroksen. Kävimme ensin Vapauden monumentin vieressä sijaitsevassa kauniissa ja tasokkaassa Kolonade-puistoravintolassa lounaalla. Lounas oli hieman suomalaista hintatasoa halvempi, muuten maukas ruoka oli lähes Suomen hinnoissa.

Opastetulla kierroksella oli vain minä ja Kirsi, joten saimme rahalle vastinetta. Paikallinen oppaamme puhui erinomaista englantia. Vapauden monumentin ja sen Milda-neidon esiteltyään hän kävelytti meitä Brīvības-ielaa (eli katua) pitkin varsinaisille jugend-kortteleille.

Upeimpia yhtenäisiä jugend-kortteleita ovat Strēlnieku-, Elizabetes- ja Alberta-katujen kokonaisuudet. Valitettavasti pari upeaa taloa oli remontissa, mutta kuuluisimmat arkkitehti Mikhail Eisensteinin suunnittelemat talot korvasivat kyllä puutteen.

Varsinkin Elizabetes iela 10b on kuuluisa mestariteos upeine sinivalkoisine koristeluineen ja yläosan kasvo-ornamentteineen. Jugend-museon säästimme seuraavaan päivään.

Arkkitehti Mikhail Eisensteinin vuonna 1903 suunnittelema talo osoitteeessa Elizabetes iela 10b on kuuluisa mestariteos.

Riian jugend- eli art nouveau-arkkitehtuuri on paljon koristeellisempaa kuin Suomessa. Riiassa jugend talot ovat tyyliltään lähempänä kertaustyylejä kuten uusrenessanssia. Rakennukset ovat meikäläisiä symmetrisempiä ja niiden pystysuorat tai vaakasuorat linjat voivat olla hyvinkin voimakkaita. Niiden ikkunat ovat harvoin yläosastaan sisäänpäin taitetun muotoisia kuten Suomessa.

Jalat kipeiksi käveltyämme kävimme paikallisen kulmabaarin terassilla maistelemassa paikallista olutta. Oikein hyvää – kuten myös paikallinen siideri! Toinen vaihtoehto on kävellä kierroksen loppupäästä takaisin Brīvības-kadulle ja piipahtaa Radisson Blue Latvija -hotellin upeassa näköalabaarissa drinksulla. Skyline-baariin 26. kerrokseen pääsee näköalahissillä. Se ja baarin näköala eivät sovi korkeanpaikan kammoisille, mutta ovat ehdottomasti käymisen arvoisia!

Kuva edelliseltä reissulta Skyline-baarista sateen jälkeen.

Vanhankaupungin jugend-arkkitehtuuri

Monte Kristo -hotellini oli sikäli hyvällä paikalla, että lentokenttäbussin pysäkki, rautatieasema ja linja-autoasema sijaitsivat vain noin sadan metrin päässä. Galerija Centrs -ostoskeskukseen oli vieläkin lyhyempi matka. 

Heti ovesta ulos Kaleju-kadulle astuessani pääsin bongailemaan kauniita 1600-luvun kaupunkitaloja. Sadan metrin päästä löytyikin jo ensimmäinen värikäs ja kompakti jugend-kaunotar osoitteesta Kaleju iela 23.

Kaunis art nouveau -rakennus löytyi omalta ”kotikadulta” Kaleju ielan varrelta.

Muut kauniisti koristellut art nouveau -suosikkitaloni löytyvät osoitteista Smilšu iela 2 ja 8 sekä Šķūņu iela 10/12. Keskimmäisen alaosassa on antiikkiliike ja kauniisti maalattu art nouveau -rappukäytävä. Šķūņu iela 10/12 on kapealla kadulla ja sen kohdalla pitää osata katsoa ylöspäin!

Kermakakkumaisen kaunis Šķūņu iela 10/12 on kapealla kadulla ja sen kohdalla pitää osata katsoa ylöspäin!

Minun suomalaisen jäyhään makuuni meikäläiset linnamaiset kansallisromanttistyyppiset talot näyttivät ylenpalttisesti koristeltuja kermakakkuja paremmilta. Tutun näköiset talot ovatkin saaneet vaikutteita suomalaisilta jugend-arkkitehdeilta.

Kansallisromanttinen suosikkini vanhassa kaupungissa on ns. ”Kissatalo” Meisteru iela 10:ssä. Se on kaunis talo, jonka katolla on kaksi siroa kissaveistosta.

Riika ja vanhakaupunki – nähtävyydet

”Kissatalon” vieressä sijaitsee kaunis Liivinaukio, Līvu Laukums, jolta löytyy lukuisia baareja, ravintoloita ja terasseja, myös rockabillyn ystäville. Drinksut ovat Suomen hinnoissa, mutta aukiolla istahtaminen ja paikan fiilistely kuuluvat mielestäni Riika-elämyksiin. Liivinaukion vieressä sijaitsevat myös komeat Pieni ja Suuri Kiltatalo. Ne olivat elokuussa 2020 vielä remontissa.

Liivinaukio eli Livu Laukums vanhassakaupungissa houkuttelee istahtamaan kahvin tai Aperol Spritzin äärelle kauniina kesäpäivänä.

Tuomiokirkko ja sen aukio eivät ole omia suosikkejani, koska aukio on valtavan suuri, ei mielestäni kodikas. Katedraali ei ole sisältä erityisen hieno eikä siitä kannata mielestäni maksaa. Pikemminkin kannattaa sijoittaa Pietarinkirkon torniin. Menin 72 metrin korkeuteen näköalatasanteelle hissillä, joka maksoi yhdeksän euroa. Näköala oli sen arvoinen! Samalla pääsin vilkaisemaan kirkkoa sisältä päin ilman pääsymaksua.

Pietarinkirkon tornista on kauniit näköalat, tässä taustalla Riian Tuomiokirkko ja Väinä-joki (Daugava).

Raatihuoneentorin Mustapäiden talo on ehdoton must, vaikka se onkin uudelleen rakennettu versio 1300-luvulla rakennetusta ja toisessa maailmansodassa tuhoutuneesta talosta. Mustapäiksi sanottiin keskiajalla ulkomaisia naimattomia kauppiaita. 

Rakennus on kaunis ja viereisen talon turisti-infosta saa kaupungin karttoja ja muuta tietoa. Viereiseltä aukiolta löytyy runsaasti terasseja, joilla käydä kahvilla tai drinksulla.

Oikeanpuoleinen Mustapäiden talo tuhoutui 1941 pommituksissa, mutta rakennettiin 1990-luvulla uudelleen.

Pietarinkirkon takana on muotoilumuseo, mutta olin hieman pettynyt sen antimiin. Esillä oli latvialaista muotoilua 1800-luvun lopulta lähtien, mutta harmittavan vähän käyttöesineitä ja huonekaluja. Sisäänpääsy oli kyllä halpa. Nykymuotoilu oli kiinnostavaa. 

Lähellä sijaitsevat myös pieni Posliinimuseo, Apteekkimuseo, Aurinkomuseo, Barrikadimuseo, Ulkomaisen taiteen museo, Latvian kansanrintaman museo, Elokuvamuseo, Urheilumuseo ja ulkoapäin upea Mentzendorffin talo. Näistä ehdin vain viimeksi mainittuun.

Kävin Mentzendorffin talossa vesisateisena aamupäivänä. Pääsymaksuun nähden (6 euroa) talon uudelleen rekonstruoitu sisustus ei ollut mielestäni pääsymaksun arvoinen.

Vanhankaupungin pohjoispuolella eli lähinnä satamaa on alun perin 1300-luvulla rakennettu Riian linna, joka on säännöllisin väliajoin rakennettu uudelleen. Linna toimii myös presidentin asuntona. Tornin huipulla liehuu lippu, jos pressa on paikalla. Linna on aika vaatimaton enkä käynyt sisällä. Aukiokaan ei juuri sykähdyttänyt. Viereinen Surujen äidin katolinen kirkko oli kiinni.

Olisin halunnut käydä lähistöllä sijaitsevassa kauniissa Maria Magdalenan kirkossa, mutta se oli restauroitavana ja kiinni. Melkein vieressä on kuitenkin näkemisen arvoinen vanhoista rakennuksista koostuva ”Kolme veljestä” -talokokonaisuus, jossa toimii myös arkkitehtuurimuseo. Museon jätin seuraavaan kertaan.

Taloryhmä Kolme veljestä kuvaa hyvin keskiaikaisen arkkitehtuurin kehitystä. Käsityön ja kaupan myötä väestön tulot kasvoivat ja Riikaan nousi yhä enemmän myöhäisgoottilaisia kivitaloja. Koska tuolloin laskettiin kiinteistövero talon julkisivun koon perusteella, talot rakennettiin mahdollisimman kapeiksi ja tiukasti toistensa viereen.

Valkoinen vanhin ”veli” on Riian vanhin säilynyt asuintalo. Se on rakennettu 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Seuraava ”veli” on sata vuotta nuorempi ja nuorin on kaikkein pienin. Se on valmistunut 1600-luvun jälkipuoliskolla. Pienet ikkunat johtuvat siitä, että tuolloin Riikassa oli käytössä valon käytön vero eli mitä enemmän ja isompia ikkunoita, sitä suurempi vero.

Lähellä on kiva ”Tornikatu”, Torna iela, jota reunustaa pitkä keltainen talokokonaisuus lukuisine tunnelmallisine ravintoloineen ja terasseineen. Kadun varrella sijaitsee myös taidemuseo Arsenaali, jonka jätin väliin. Sen sijaan puikahdin upeasta Ruotsalaisesta portista sisään kauniille pienelle kadulle. Muista napata kadun päässä kuva pittoreskista kujasta ja tietenkin portista!

Ruotsin vallan ajalla vuonna 1698 rakennettu portti sai legendan mukaan alkunsa, kun eräs kauppias väsyi  kuljettamaan omaa tavaralastiaan kaupungin porttien kautta. Niinpä hän antoi hakata portin oman talonsa viereen ja peri porttimaksut itse.

Tornia-iela 9 osoitteessa sijaitsee kaupungin pyövelin talo. Pyövelin toimielin perustettiin vuonna 1692. Pyövelin ja hänen palvelijoidensa tehtävänä oli huolehtia syytettyjen kidutuksesta, tuomittujen teloituksesta sekä raajojen amputoinneista.

Torna ielan päässä kohoaa komea ja historiallisesti merkittävä punatiilinen ruutitorni. Se on 1200-luvulta ja viimeinen jäljelle jäänyt osa Riikan vanhasta kaupunginmuurista.

Ruutitorni kohoaa 26 metrin korkeuteen. Sen seinät ovat kolme metriä paksut.

Toivottavasti tästä postauksesta oli apua Riian päiväretkelle! Ravintoloita en juurikaan käsitellyt tässä artikkelissa, koska niitä on vanhassa kaupungissa PALJON ja jokaisella on oma makunsa. Yllä kuvatun Ruutitornin takana on kovasti kehuttu fine dining -paikka 3 pavāru restorāns, johon en itse kerennyt.

Suosittu suomalaisten kohtaamispaikka Karjala-baari sijaitsee aivan Monte Kristo -hotellin vieressä osoitteessa Kaleju iela 50. Baarista saa hyvää ja kohtuuhintaista ruokaa – kyllä, myös suomalaista – sekä tietenkin meikäläisiä juomia lonkerosta jalluun. Parasta on kuitenkin tutustuminen muihin suomalaisiin, paikallisiin sekä kansainvälisempiin asiakkaisiin.

Suomessa Virroillakin asuva ja sujuvasti puhuva Irakin kurdi Hewa Karim omistaa paikan ja tykkää käydä jututtamassa vieraita. Baarissa pääsee katsomaan suomalaisia tv-kanavia. Perjantaisin ja lauantaisin latvialainen karaoke-emäntä, upeaääninen Laura Jaunozola viihdyttää asiakkaita. Myös belgialainen raspikurkku Deniz Honores laulaa säännöllisesti baarissa. Kummaltakin onnistuu laulaminen myös suomeksi.

Pelmenit ovat suosittu ja halpa pikaruoka. Niitä saa mm. Kalku Ielalta XL Pelmenistä. Pelmenilounas juomineen maksoi elokuussa 2020 siellä n. 5,5 euroa.

Opaskirjoja Riikasta:

Markus Lehtipuun Riika, suomalainen matkaopas -kirjan voit tilata tästä linkistä

Martin Zaprauskisin Berlitz, Riika -matkaoppaan voit tilata tästä linkistä.

Ravintola 1221 kuuluu Riikan kalleimpiin ja kauneimpiin ravintoloihin.

Jos artikkeli oli mielestäsi hyödyllinen, jaathan sen myös ystävillesi!

Jos haluat tutustua Riikaan enemmänkin, lue toinen blogini aiheesta tästä linkistä

*Markus Lehtipuun mainion Riika-oppaan voit tilata tästä linkistä

* Kokeilujakson aikana saat kuunnella ja lukea rajattomasti kirjoja. Etu koskee vain uusia Storytelin asiakkaita. Storytelin tilaus ei ole sitova ja sen voi lopettaa milloin haluaa. Ilmaisen kokeilujakson jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti hintaan 16,99 € / kk.