Jugendkaupunki Helsinki hurmaa monimuotoisuudellaan

Jugendkaupunki Helsinki

Arkkitehti Gustaf Estlanderin vuonna 1904 suunnittelema Elisabeth Liisanpuistikossa vie ajatukset keskiajan ritarilinnoihin.

Tiesitkö, että Helsinki on merkittävä eurooppalainen jugendkaupunki? Pääkaupunkimme erottuu edukseen muista tunnetuista jugendkaupungeista arkkitehtuurin monimuotoisuudellaan ja ehjillä jugend-kortteleillaan. Jugend kukoisti Suomessa noin vuosina 1898 – 1915. Jugendrakennuksia pääkaupungistamme löytyy peräti kuusisataa.

 

 

Riika Latviassa ja Glasgow Skotlannissa ovat jo kaupallistaneet oman jugendperintönsä matkailumarkkinoinnissa, mutta milloinkahan Helsingissä osataan tehdä samoin? Riikassa on noin kahdeksansataa jugend-rakennusta, mutta siellä ei ole läheskään yhtä näyttäviä ja käyttötarkoituksiltaan monimuotoisia rakennuksia kuin meillä.

 

Jos haluat tutustua myös Riian jugend-rakennuksiin, lue artikkelini Riikan vanhasta kaupungista ja jugend-kierroksesta sekä uuden keskustan laajemmasta jugend-kierroksesta näistä linkeistä!

 

(Artikkeli sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä)

 

Jugend-Helsinki: tunnetuimmat jugendhelmet löytyvät läheltä

 

Rautatieasemalta käsin pääsee helposti tutustumaan Suomen tärkeimpiin jugend-rakennuksiin, sillä lähes kaikki sijaitsevat parin kilometrin säteellä asemalta.Lähinnä on tietenkin arkkitehti Eliel Saarisen vuonna 1904 suunnittelema, mutta myöhemmin uudelleen suunnittelema, myöhäisjugendia edustava Helsingin päärautatieasema. Asema-aukiolta löytyy myös Onni Tarjanteen suunnittelema kansallisromanttinen Kansallisteatteri.

 

 

Pohjolan taloParin korttelin päässä Aleksanterinkadulla sijaitsee arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen mahtipontinen kansallisromanttinen Pohjolan toimitalo hauskoine kivireliefeineen. Hilda Flodin Pohjolan toimitalon syvennykseen veistämiä kivireliefejä pidettiin rakennuksen valmistumisen jälkeen mauttomina ja rumina.

Pohjolan toimitaloa vastapäätä sijaitsee aivan erityyppinen, kevytrakenteinen Lundqvistin liiketalo. Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun kulmauksesta parinsadan metrin päästä löytyy Wivi Lönnin ja Armas suunnittelema upea myöhäisjugendia edustava Uusi ylioppilastalo. Siitä eteenpäin Eduskuntatalon toiselta puolelta katse tavoittaa arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen kolmannen kuuluisan rakennuksen, keskiaikaista kivikirkkoa muistuttavan Suomen Kansallismuseon.

 

Muita jugendin mestariteoksia ovat arkkitehti Lars Sonckin myöhäisjugendia edustava Kallion kirkko, jyhkeä Helsingin työväentalo Hakaniemessä, Lars Sonckin kaunis Jugendsali Kauppatorin laidalla sekä Sonckin myöhäisjugendia, jugendklassismia edustava Pörssitalo.

 

Monumentaaliarkkitehtuuri on komeaa, mutta niin ovat yksityistalotkin, joita helsinkiläinen rikastunut porvaristo rakennutti 1900-1910-luvuilla. Siksi minun mielestäni Helsingin kauneimmat jugendkohteet löytyvät Kruununhaasta, Katajanokalta, Eirasta, Ullanlinnasta, Punavuoresta ja Puu-Vallilasta.

 

Kauniit jugendtalot Kruununhaassa ja Katajanokalla

 

Otin jugendkierrokselleni mukaan Helsingin kaupunginmuseon arkkitehtimuseon viime vuonna julkaiseman *Helsingin jugend -arkkitehtuurioppaan. Se on karttoineen, kuvineen ja seikkaperäisine selityksineen verraton opas jugendajan Helsinkiin.

 

Luontevinta oli lähteä liikkeelle Helsingin vanhimmasta osasta eli Kruununhaasta. Kaunein rakennus Kruununhaassa on mielestäni Onni Tarjanteen ja Lars Sonckin romanttinen ja linnamainen Pohjoisranta 10 -talo vuodelta 1900.  Se edustaa varhaisjugendia kasviaiheineen, linjakkaine ikkunoineen sekä kasviaiheineen. Rakennuksesta tekee jännittävän sen vaihtelevat erkkerit, parvekkeet ja tornit. Toinen kaunis linnamainen jugendtalo Elisabeth löytyy Liisanpuistikosta.Helsinki jugend

 

 

Pohjoisranta 10 edustaa linjakasta varhaisjugendia kasviaiheineen, torneineen ja muine yksityiskohtineen.

 

Katajanokan jugendtyylisten asuinkerrostalojen korttelit muodostavat Euroopan mittakaavassa harvinaisen yhtenäisen kokonaisuuden. Esimerkiksi Luotsikadulla voi seurata koko aikakauden rakennustyylin kehittymistä alusta loppuun. saakka. Tallbergin talo

 

Tallbergin talo yksityiskohtineen hemmottelee tarkkasilmäistä katsojaa.

Oma suosikkini, Luotsikatu ykkösessä sijaitseva julkisivultaan aaltoileva Tallbergin talo, valmistui vuonna 1898. Kauppias J. Tallbergin rakennuttama talo on arkkitehtuurioppaan mukaan yksi varhaisimmista jugendkauden rakennuksista Suomessa. Sen suunnittelivat tuolloin vielä tuntemattomat arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen.

 

Toinen komea jugendtalo, arkkitehtien von Essen-Kallio-Ikäläisen vuonna 1904 suunnittelema jyhkeän kansallisromanttinen Norma sijaitsee parinsadan metrin päässä Luotsikatu kympissä. Kolmas upea rakennus, Gesellius-Lindgren-Saarisen Olofsborg löytyy taas sadan metrin päästä Kauppiaankatu seiskasta.

 

Olofsborgista näkyy selvästi, miten jugendin tilaratkaisut saivat näkyä peittelemättä julkisivuissa. Talon julkisivu on täynnä erilaisia ikkunamuotoja, linnamaisia erkkereitä sekä kiinnostavia syvennyksiä.Olofsborg

 

Olofsborgissa huomaa rakennetun jugendin ihanteet: sisätilojen käyttötarkoitus saa näkyä epäsymmetrisessä julkisivussa. Suomalaiseen jugendiin kuuluvat myös keskiajan ihannointi ja linnamaisuus, luonnonkivestä tehty näyttävä kivijalka sekä yläosastaan viistotut ikkunat.

 

Jugendarkkitehtuuri Kaartinkaupungissa ja Punavuoressa

Varhaiselle jugendille ominaisia ovat suomalaiset kasvi- ja eläinaiheet sekä muinaistarustoaiheet esimerkiksi Kalevalasta.

 

Kasarmintorin ympäriltä löytyy myös hienoja jugendrakennuksia. Komea vaaleanpunainen Torilinna torneineen hallitsee torin kaakkoiskulmaa. Korttelin toisessa kulmassa sijaitsee Gesellius-Lindgren-Saarisen jyhkeä ja jännittävän epäsymmetrinen Lääkärien talo. Se on Torilinnaan verrattuna lähes ruma. Hauskinta talossa on pientä tornia kannatteleva sammakko, jolla on napa!

 

Lääkärien talon kanssa kulmittain sijaitseva Sirius on tylsän värinen, mutta jännittävän monimuotoinen ja pelkistetty. Aivan toisessa päässä sijaitseva Nylands Nation taas edustaa karkeapintaisista kiviharkoista muurattua kansallisromanttis-kansainvälistä suuntausta kertaustyylisine aiheineen.

 

Bulevardilla suosikkejani ovat arkkitehti Gustaf Estlanderin suunnittelema valtava Huvilinna, Sanmarkin talo ja Bulevardi 11. Huvilinna on jännittävän monimuotoinen ja mielikuvituksellinen vaaleanpunainen rakennus. Julkisivusta löytyy torneja ja parvekkeita, soikeita kaaria ja keskiaikaisia holveja.

 

Sanmarkin talon komein kohta on sen jyhkeä vihreä torni. Sen kanssa vaikuttavan yhtenäisen kokonaisuuden muodostaa sitä vastapäätä sijaitseva Bulevardi 11, joka on valmistunut Sanmarkin taloa vuotta myöhemmin vuonna 1904. Tornin lisäksi silmää miellyttävät Bulevardi 11:n erkkerit, parvekkeet ja keskiaikatyyliset ikkunat.

 

Bulevardilla on paljon kaunista arkkitehtuuria, kun malttaa nostaa katseen katutasolta ylöspäin. Kuvassa Bulevardi 11.

 

Fredrikinkadulla katseen vangitsee Lars Sonckin ja Onni Tarjanteen suunnittelema runsasmuotoinen Fredrikinkatu 35. Se muistuttaa romanttisine piirteineen ja kauniine jugend-ikkunoineen paljon Pohjoisranta 10 -rakennusta.

 

Gustaf Estlanderin erikoinen kulmatalo Albertinkatu 17-19 on muhkea korttelin mittainen jugendrakennus erikoisine torneineen. Pelkistetty ja linnamainen ulkoasu pitää sisällään muun muassa tornipäätteisiä erkkereitä ja komean nurkkatornin.

 

Kalevankadulla koristeellinen Kyllikki oli remontissa, mutta pidin melkeinpä enemmän vihreästä Kalevankatu 11 -rakennuksesta.

 

Kalevankatu 11:n sisäänvedetty julkisivu muodostaa pienen pihan samalla kun yllä olevat erilaiset parvekkeet muodostavat hauskan kontrastin aaltoilevalle julkisivulle.

 

Huvilakaupunginosa Eira ja mahtipontinen Ullanlinna

 

Ilmassa leijui hienoa usvaa, kun laskeuduin raitiovaunusta Eiranpuistoon. Lars Sonckin suunnittelema linnamainen Eiran sairaala näytti kuin jonkun sadun keskeltä puiston laitaan tupsahtaneelta. Viereinen Selim A. Lindqvistin suunnittelema romanttinen Villa Johanna prinsessatorneineen ja erkkereineen täydensi osaltaan satumaista vaikutelmaa.

 

Villa Johanna kelpaisi kodiksi myös tälle prinsessalle!

 

Seuraava näyttävä jugendkohde löytyi Huvilakadulta, jossa talot mataloituvat merta kohti kuljettaessa. Kauniit eriväriset jugendhuvilat hurmasivat minut vaihtelevilla muodoillaan, erkkereillään ja parvekkeillaan. Katujen takana on kauniita kujia, joista näkee talojen puutarhatonteille. Kujien varrella on myös vanhoja talousrakennuksia ja pieniä asuintaloja.

 

Eiran Huvilakadun vaihtelevat julkisivut tekevät kadusta jokaisen Eiran kävijän must-kohteen.

 

Eiranpuistosta löytyi upea wieniläisvaikutteinen ja pelkistetty Villa Ensi. Siitä lähdin nousemaan puistoa ylöspäin kohti Ehrensvärdintietä ja huvilakaupunginosaa. Siellä katujen ja kujien sokkeloissa nähtävää riitti yllin kyllin!

 

Varsinkin Engelinaukiolla ja sitä ympäröivillä kaduilla ja kujilla tunsi olevansa jossakin Keski-Euroopan maan kauniissa huvilakaupunginosassa. Helsinki ei ole ykkösvalintani asuinpaikkana, mutta jos jossakin haluaisin asua siellä, niin ehdottomasti Eirassa!

 

Eiran tyylikkäässä huvilakaupunginosassa riitti nähtävää –