Tampere oli kukoistava jugend-kaupunki vielä sata vuotta sitten. Nyt kaupunki on omituinen sillisalaatti erilaisia rakennustyylejä eri aikakausilta. Tarkkasilmäinen kulkija näkee kuitenkin kaunista rakennuskantaa, kun hoksaa etsiä.
(Artikkeli sisältää kaupallisen linkin. Se on merkitty *-merkillä.)
Jugendille ovat ominaisia luonnosta lainatut kaarevat linjat. Yksityiskohta Olympiantalon ovesta
Kuten muissakin Suomen kaupungeissa, myös Tampereella on purettu surullisen paljon vanhoja ja kauniita taloja tylsien betoni-ja lasilaatikoiden tieltä. Onneksi niistä on säilynyt edes kuvia!
Jos arkkitehtuuri kiinnostaa, Tampereen kadonneistä talokaunottarista voi lukea Vapriikin kuva-arkiston tutkijan Antti Liuttusen kirjoittamasta upeasta Kadonneet Kaunottaret -teoksesta*. Sen avulla voi lähteä aikamatkalle entisaikojen Tampereelle. Ihana kirja, suosittelen!
Minusta on mukavaa kävelylenkillä bongata kauniita rakennuksia. Varsinkin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen jugend on kaunista. Kotikaupungissani Tampereella nähtävää riittää, kun osaa oikeasti katsoa!
Lidmanin talo – Tammelan jugend-helmi
Tammelan Näsijärven päässä ja rautatien varrella on muutamia kauniita jugend-ajan puutaloja piilossa. Tammelan kaunein rakennus löytyy kuitenkin mielestäni Väinölänkadulta.
Keltaisen, kaksi- ja kolmikerroksisen Lidmanin talon suunnitteli arkkitehti Vihtori Heikkilä 1900-luvun alussa. Talossa on siro pieni kulmatorni.
Hieman epätyypillisessä jugendrakennuksessa toimi Lidmanin perheen perustama leipomo 1970-luvun alkuun saakka. Keski-ikäiset ja vanhemmat telkkarin katsojat taas saattavat muistaa talon 1980-luvun komediasarja Reinikaisesta. Sarjan päähenkilö, konstaapeli Reinikainen, viihtyi kreikkalaisessa ravintola Antikassa. Suosittu ravintola toimii rakennuksessa edelleen.
Juhannuskylän hurmaavat jugendtalot
Seuraavaksi suuntasin Erkkilänsillan yli kohti Tuomiokirkkoa. Heti sillan oikealla puolella huomioni kiinnitti kaunis jugendrakennus, arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema As. Oy Juhannuskylä eli Schreckintalo vuodelta 1901.
Linjakkaassa Schreckintalossa on kauniita yksityiskohtia kuten takorautakaiteita ja tyylikkäästi pyöristetyt nurkat.
Schreckintalon vieressä on arkkitehtitoimisto Andersin-Jung-Bomansonin suunnittelema, varhaisjugendia edustava Asunto Oy Suoja vuodelta 1898. Siinä on kauniita saksalais-tanskalaistyylisiä tiilestä tehtyjä yksityiskohtia.
Rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema kaunis puutalo ulottuu Juhannuskylässä puolen korttelin alueelle Lapintieltä Sukkavartaankadulle.
Sukkavartaankadulla vasemmalla puolella kohoaa komea lähes koko korttelin käsittävä vihreä Tuomisen kivimuuri. Nimensä talo sai urakoitsijansa, rakennusmestari K.A. Tuomisen mukaan. Tuominen vastasi myös Wivi Lönnin suunnitteleman keskuspaloaseman urakoinnista.
Tuomisen kivimuurin julkisivu ulottuu korttelin kolmelle sivulle Sukkavartaankadulta tuomiokirkon taakse. Talon suunnitteli arkkitehti Birger Federley vuonna 1908. Talon nurkassa kohoaa komea torni.
Lähempänä paloasemaa Sukkavartaankadulla katseen kiinnittää kaunis myöhäistä rationaalista puujugendia edustava Pirkanhovin talo. Sen on suunnitellut rakennusmestari Heikki Tiitola 1920-luvulla. Myös Lapintien varrelta löytyy kauniita jugendrakennuksia. Heikki Tiitolan suunnittelema, Sukkavartaankadulle ulottuva kaunis keltainen kivijalkainen puutalo.
Lapintiellä on kauniita kaksikerroksisia jugendtaloja, joiden suunnittelijoita ei tiedetä.
Pirkanhovin talon yksityiskohdat edustavat rationaalista myöhäisjugendia vertikaalisine linjoineen.
Tampereen tuomiokirkko hallitsee Juhannuskylän maisemaa
Juhannuskylää hallitsee itseoikeutetusti rakennushistoriallisesti merkittävä kansallisromanttinen Tampereen tuomiokirkko. Sen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kirkko on rakennettu vuosina 1902–1907.
Keskiaikatyylisen kirkkosalin kuuluisat freskot Haavoittunut enkeli, Köynnöksenkantajat ja Kuoleman puutarha on maalannut taidemaalari Hugo Simberg. Hänen käsialaansa ovat myös kirkon ikkunoita koristavat raamatullisia aiheita esittävät lasimaalaukset. Alttaritaulun on maalannut Magnus Enckell.
Yksi syy tuomiokirkon näyttävään, maastoa hyödyntävään sijoitteluun löytyy 1800-luvun lopun vapaammasta kaupunkisuunnittelusta. Uuden suunnan merkittävä edustaja Camille Sitte ja hänen keskiajasta inspiraationsa saaneet ratkaisunsa olivat Lars Sonckin esikuvana, kun hän sai suunniteltavakseen Tuomiokirkon ympäristön. Matala asemakaava on osittain hylätty korkean rakentamisen tieltä.
Tampereen tuomiokirkon puistomainen ympäristö ja säilyneet matalat puutalot korostavat kirkon kokoa Lars Sonckin alkuperäistä asemakaavaa noudattaen.
Tampereen keskuspaloasema ja Olympiantalo
Tampereen keskuspaloasema suunniteltiin alun perin hevosvetoiselle kalustolle. Hevosten tallit ja kalustohalli sijoitettiin aseman kaarevaan keskiosaan. Kun autot korvasivat hevosvetoisen kaluston, paloasemaa muutettiin 1920-luvulla Tampereen kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelmien mukaisesti. Samalla rakennuksen kaarevaa keskiosaa korotettiin yhdellä kerroksella.
Vuonna 1908 valmistuneen Olympiantalon suunnittelivat Toivo Paatola ja Kaarlo Lindroos.
Paloaseman ja tuomiokirkon välissä Satakunnankatu 10:ssä sijaitsee kaunis kolmikerroksinen jugendtyylinen Tampereen Ulkotyöväenyhdistyksen talo eli Olympiantalo. Talossa toimi elokuvateatteri Olympia vuodesta 1917 vuoteen 1986 saakka.
Armonkallion puutalot
Armonkallion kaupunginosassa ei ole hienoja jugendtaloja, mutta tunnelmallinen kylämäinen alue upealla paikalla Näsijärven rannassa ja alueen eteläosan säilyneet jugendajan puutalot ovat kuitenkin kävelyretken arvoiset.
Armonkallion asutus sai alkunsa vuonna 1890, kun Kyttälän uuden asemakaavan kallistuneet tontit ajoivat alueen vanhat asukkaat kodeistaan. Uudelle alueelle muuttajille luvattiin viisi ensimmäistä vuotta vuokratonta aikaa. Nämä ”armon vuodet” antoivat kaupunginosalle sen nimen.
Armonkallion palo vuonna kahdeksan vuotta myöhemmin tuhosi suuren osan sen rakennuksista. Palosta selvisi Pursikatu 4:ssä sijaitseva hirsirakenteinen talo. Se oli siirretty Kyttälästä nykyiselle paikalleen vuonna 1884.
Armonkallion puutalokanta muuttui hitaasti. Ensimmäinen kerrostalo rakennettiin keväällä 1938. Nykyisin pääosa alueen rakennuskannasta on 1950-1970-luvuilta.
Vehreällä Armonkalliolla on säilynyt näihin päiviin omaleimainen kylämäinen tunnelma satunnaisine satavuotiaine puutaloineen. Osa on nimekkäiden rakennusmestareiden kuten Heikki Tiitolan suunnittelemia. Armonkalliolla kannattaakin käydä kävelyllä ihan kaupunginosan tunnelman ja upeiden järvinäköalojen vuoksi, vaikka näyttävää arkkitehtuuria sieltä ei löydykään.
Jos jugend-arkkitehtuuri kiinnostaa, lue myös artikkelini Tampereen Keskustorin ympäristöstä tästä, Helsingin jugend-kierrokselta sekä jugend-Riikasta!
Lähteitä ja lisätietoa:
- Ketonen, Niina: Historismi ja jugend Tampereella (Koskesta voimaa: https://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1870-00/jugend.html
- Kivinen, Paula: Tampereen jugend – arkkitehtuuri, taideteollisuus (1982)
- *Liuttunen, Antti: Kadonneet kaunottaret, Tampereen rakennushistoriaa (2018)
- Wikipedian artikkelit ao. taloista
Ihania kävelyretkiä Tampereella!
Olipa hyvä tietoisku, kuten se Helsingistä tekemäsi aikaisemmin. Tällä paketilla on hyvä tehdä kaupunkikävely, kun osuu paikkakunnalle.
Tuo Artturi Reinikaisen kreikkailainen kantapaikka olisi aivan ehdoton paikka käydä syömässä!
Kiva kuulla! En ole vuosiin käynyt Antikassa, mutta ainakin muistikuva oli, että ruoka oli hyvää????. Tarkoituksena on tehdä vielä länsi-Tampereesta kaupunkikävely ja sitten vaihtaa paikkakuntaa????.
Olipa mukava tietoisku ja hauska oli todeta, että olen alueilla käynyt. On tullut ihasteltua ko. kohteita silloinkin. Näin tuoreena tamperalaisena nämä ovat kivoja.
Moikka Tiina,
mukavaa kuulla, että tykkäsit artikkelista! Toivottavasti löydät seuraavasta eli länsi-Tampereen kierrokselta myös jotakin uutta!
Ystävällisesti,
Eila
Oi oi, just noita taloja näin kävelylläni asemalta Vapriikkiin. Aika ei nyt antanut myöden, eikä kammotava helle, enempää kävellä mutta tulen takaisin ja otan tästä osoitteita ja tietoja muistiin.
Kiva kuulla, että tykkäsit!