Taitava esihenkilö uskaltaa puuttua työilmapiiriongelmiin

Työilmapiiri määrittää pitkälti, kuinka hyvin työpaikalla viihdytään. Esihenkilön tärkeimpiä tehtäviä onkin pitää huolta kannustavasta ja innostavasta työilmapiiristä: olla tuntosarvet pystyssä ja tarkkailla, miten tiimillä menee ja millainen fiilis siellä vallitsee. Hänen pitää myös viipymättä puuttua työilmapiiriongelmiin. Tässä ei kuitenkaan usein onnistuta, koska harvoin paikalla oleva / uupunut ja/tai kiireinen esihenkilö ei aina ole tietoinen ilmapiiriongelmista, ei uskalla puuttua niihin, ei piittaa niistä tai on jopa itse luomassa niitä.

(Postaus sisältää mainoslinkkejä. Ne on merkitty *-merkillä)

Huono työilmapiiri johtuu useimmiten huonosta viestinnästä

Helsingin Sanomien kesäkuussa julkaistussa mainiossa ”Asiantuntijat kertovat, mistä työpaikan huono ilmapiiri yleensä aina johtuu – Ja miksi esihenkilön voi olla vaikea huomata sitä” -artikkelissa (valitettavasti vain tilaajille) on monia hyviä huomioita, joita käsittelen myös Esihenkilöviestinnän tehopäivä -koulutuksessani.

Artikkelissa kuvaillaan huonontuneen työilmapiirin ensimmäisiä hälytysmerkkejä näin:

  • Lähetit viestin esihenkilöllesi monta päivää sitten, mutta et ole saanut vastausta.
  • Nostit palaverissa pöydälle tärkeän asian, jonka työkaverisi sivuuttivat hiljaisuudella.
  • Et saa palautetta työstäsi.
  • Palautteeseesi ei vastata tai sitä vähätellään.

Ei lienee yllätys, että ensimmäiset merkit työilmapiirin heikentymisestä liittyvät lähes aina viestintään!

Artikkelissa haastatellun Työterveys­laitoksen erityis­asiantuntijan, valmentaja Peter Peitsalon mukaan käy helposti niin, että viestinnän puutteet alkavat näkyä kuppi­kuntaisuutena ja muiden arvostelemisena. Se ei kuitenkaan ole ongelma, vaan se, jos kuppikuntaisuuteen kuuluu pahantahtoista puhetta, tiedon pimittämistä tai joidenkin ihmisten sulkemista ulkopuolelle.

Tulehtuneesta ilmapiiristä kertoo myös apaattisuus: kukaan ei kommentoi mitään eikä lähde mihinkään oma-aloitteisesti mukaan. Myös kahden työntekijän tai esihenkilön ja tiimiläisen huonot keskinäiset välit voivat heijastua koko tiimin toimintaan.

Kun ilmapiiri on tarpeeksi huono, työntekijät siirtyvät yhä enemmän etätöihin ja sairaspoissaolot voivat lisääntyä. Tunnollisten työntekijöiden rima voi laskea ja osa vaihtaa työpaikkaa.

Hyvä työilmapiiri vaatii ihmisjohtajuutta, ei asiajohtajuutta

Mitä aikaisemmin viestintä- ja työilmapiiriongelmat huomataan ja niihin puututaan, sitä parempi. Fiksu esihenkilö hyödyntää ihmisjohtamisen taitoja ja ennakoi mahdolliset ongelmat luomalla yhdessä tiimin kanssa yhteiset pelisäännöt myös viestinnälle ja vuorovaikutukselle. Kun ne on yhdessä sovittu, on työntekijöiden helpompaa huomauttaa, jos sääntöjä rikotaan.

Esihenkilö voi auttaa tiimiään nostamaan asioita esille antamalla valmiita keskustelun aloituksia kuten: ”Olen huomannut, että…, ”Olemme sopineet, että xxx, mutta… ”Minusta tuntuu pahalta kun…”, ”Tiimimme / työpaikkamme pelisääntöihin kuuluu, että xxx, mutta…”

Ihmisjohtamisen taito on esihenkilön tärkein taito, koska ihmiset ja asiat törmäävät työpaikalla ennemmin tai myöhemmin. Ratkaisevaa ilmapiirille on, miten asiat käsitellään.

Asiantuntijoiden mukaan vaikeista asioista puhuminen ja niiden ratkominen rakentaa työpaikan sisäistä psykologista turvallisuutta. Minä lisäisin tähän, että ne rakentavat myös luottamusta esihenkilöä kohtaan. Hyvä ja tiimistään välittävä esihenkilö uskaltaa ottaa vaikeatkin asiat puheeksi.

Hyvä työilmapiiri on mahtava voimavara, joka sitouttaa työhön ja työyhteisöön. Kun työntekijät voivat hyvin, he ovat motivoituneita ja innostuneita kehittämään työtään ja puhumaan siitä hyvää myös muille!

*Jos haluat kehittää esihenkilöviestintätaitojasi, osallistu Esihenkilöviestinnän tehopäivään! Seuraava koulutus järjestetään Tampere-talossa 26.3.2024, ja pääset mukaan vielä edullisella early bird -hinnalla vain 290 e + alv. Lue koulutuksesta lisää ja ilmoittaudu tästä linkistä! 

Lue lisää esihenkilöviestinnästä (linkistä pääset tilaamaan kirjan):

*Teoriasta todeksi: Esimiestyö käytännössä, 2019 (Timo Erämetsä)

*Esimies muutoksen johtajana, 2014 (Helka Pirinen)

*Hyvät, pahat ja millenniaalit, 2022 (Atte Mellanen, Karoliina Mellanen)

*Ensiaskeleet esimiehenä, 2009 (Markku Pentikäinen)

*Haastavat tilanteet esimiestyössä, 2012 (Vartia, Gröndahl, Joki, Lahtinen, Soini)

*Muutosviestinnän voimapaperi, 2010 (Mia Heiskanen , Sari Lehikoinen)

*Alisuoriutuminen työssä, 2018 (Seppo Koskinen, Tuomas Dahlström)