saatan saada vastaanottajankin ääneen ja asenteeseen lisää eloa ja saamaan hänet kiinnostumaan asiastani. Jos mumisen kyllästyneesti oman nimeni ja esittelen asiani innottomasti, tulee vastaanottajalle olo, että soitan pakon edessä eikä asia ole minulle tärkeä. Jos se ei kuulosta olevan minulle tärkeä, tuskin se on sitä vastaanottajallekaan. Jos joku asia kiukuttaa ja joudut antamaan ikävää palautetta, äkäisellä äänellä ei saavuta yhtään mitään. Päinvastoin.
Omaa äänenkäyttöä voi kehittää
Ääni on osa persoonaamme, ja se vaikuttaa osaltaan siihen, millainen mielikuva muilla meistä syntyy. Omaan syntymälahjana saatuun ääneen on vaikeaa vaikuttaa, mutta siihen, miten sitä käytämme, voimme vaikuttaa paljonkin. Iloisella äänensävyllä, selkeällä artikulaatiolla ja sopivalla puhenopeudella luomme helposti miellyttävän vaikutelman itsestämme myös puhelimessa. Aito hymy ja positiivinen asenne kuuluvat äänestä.
On ymmärrettävää, että äänensävyyn ei tule kiinnitettyä huomiota silloin, kun emme näe keskustelukumppania. Se, että samalla surffaat tietokoneella etkä keskitä huomioitasi keskustelukumppaniin kuuluu helposti läpi. Jos soittajan asia ei kiinnosta, voit monella tavalla lopettaa kohteliaasti puhelun sen sijaan, että tuhlaat teidän molempien aikaa.
Kun soitat itse, on puhenopeudella suuri merkitys sille, meneekö viestisi perille. Oma helmasyntini on liian nopea puhenopeus varsinkin kun esittelen itseni. En ole tässä ainoa. Kun esittelet itsesi selkeästi soittaessasi tai vastatessasi puhelimeen, pääset suoraan asiaan. Sama pätee kasvokkain esiteltäessä. Toisaalta harva loukkaantuu, jos kysyt voisiko keskustelukumppanisi toistaa nimensä, koska et kuullut sitä kunnolla.
Artikulaatio korostuu tilanteissa, jossa emme näe keskustelukumppaniamme. Jos nielet sanojen loput ja lausut vaikeat sanat ja termit huolimattomasti, putoaa puhuja helposti kärryiltä. Sama pätee myös ylenpalttiseen täytesanojen viljelyyn. Jos joka toinen sana on ööö, tota noin, mmm tai elikkä, harhautuu keskustelukumppanin ajatukset helposti muihin asioihin.
Teemme pitkälle meneviä johtopäätöksiä myös puhekumppanin äänenvoimakkuuden perusteella. Hiljainen ääni antaa helposti aran vaikutelman, kun taas oikein kovalla äänellä puhuvaa pidetään helposti aggressiivisena tai rasittavan itseriittoisena. Luontevin ja miellyttävin puheääni syntyy, kun kuvittelet keskustelukumppanisi kasvot eteesi hymyilevinä ja vastaanottavaisina.
Olemme kaikki törmänneet ääneen voimaan jossakin ilanteessa. Tunnistamme tutun näyttelijän mainoksissa ja oikein lämminääninen, iloinen ja jutusteleva puhelinmyyjä saattaa saada tilaamaan lehden, joka ei niin kauheasti kiinnosta.
Ensivaikutelma ratkaisee puhelimessakin
Jouduin viime viikolla hoitamaan paljon erilaisia asioita puhelimitse, ja havaitsin, että äänellä on suuri merkitys siihen, miten suhtaudun luurin päässä olevan ihmisen asiaan ja miten keskustelu lähtee etenemään. Positiivinen asenne kuuluu äänestä ja muokkaa vastaanottajan asennetta myötämielisemmäksi, vaikka asia olisi ikäväkin.
Yleensä verottajalle ei soiteta huvin vuoksi. Siksi yllätyin iloisesti, miten helpolta ennakkoveroasian hoitaminen tuntui, kun luurin toisessa päässä oli ystävällinen ja ammattitaitoinen ääni. Veroasiantuntija vastasi puhelimeen ystävällisesti ja kuulosti olevan aidosti kiinnostunut hoitamaan ennakkoveromaksuni ajan tasalle. Pitkään vetkuttamani puhelu sujui hyvässä hengessä ja asia tuli hoidettua etukäteen pelättyä huomattavasti helpommin.
Älä tylytä!
Jo se, miten vastaamme puhelimeen saa soittajan tekemään sekunnin murto-osassa pitkälle meneviä johtopäätöksiä vastaanottajasta. Soitin tänään suuren talouslehden toimituksen neuvontanumeroon, jossa riuskan kuivakka ja hieman tyly vastaus sai pasmani sekaisin. Vastaajan äänensävyn vuoksi varmistin, soitinko oikeaan numeroon. Kyllä soitin, joten esittelin asiani. Sama niukka linja jatkui koko puhelun ajan, ja minulle tuli tunne, ettei asiani kiinnostanut vastaanottajaa. Päinvastoin; vaikutti siltä, että häiritsin häntä keskellä jotakin tärkeämpää tehtävää. Minulle ja asiakkaalleni asialla oli kuitenkin suuri merkitys. Lopputulema: en mielelläni soita samaan numeroon toiste.
Sama pätee, kun soitamme itse. Sillä, miten esittäydyn, voi olla suuri merkitys keskustelun jatkumiselle. Kun esittäydyn iloisesti ja selkeästi, 
saatan saada vastaanottajankin ääneen ja asenteeseen lisää eloa ja saamaan hänet kiinnostumaan asiastani. Jos mumisen kyllästyneesti oman nimeni ja esittelen asiani innottomasti, tulee vastaanottajalle olo, että soitan pakon edessä eikä asia ole minulle tärkeä. Jos se ei kuulosta olevan minulle tärkeä, tuskin se on sitä vastaanottajallekaan. Jos joku asia kiukuttaa ja joudut antamaan ikävää palautetta, äkäisellä äänellä ei saavuta yhtään mitään. Päinvastoin.
Omaa äänenkäyttöä voi kehittää
Ääni on osa persoonaamme, ja se vaikuttaa osaltaan siihen, millainen mielikuva muilla meistä syntyy. Omaan syntymälahjana saatuun ääneen on vaikeaa vaikuttaa, mutta siihen, miten sitä käytämme, voimme vaikuttaa paljonkin. Iloisella äänensävyllä, selkeällä artikulaatiolla ja sopivalla puhenopeudella luomme helposti miellyttävän vaikutelman itsestämme myös puhelimessa. Aito hymy ja positiivinen asenne kuuluvat äänestä.
On ymmärrettävää, että äänensävyyn ei tule kiinnitettyä huomiota silloin, kun emme näe keskustelukumppania. Se, että samalla surffaat tietokoneella etkä keskitä huomioitasi keskustelukumppaniin kuuluu helposti läpi. Jos soittajan asia ei kiinnosta, voit monella tavalla lopettaa kohteliaasti puhelun sen sijaan, että tuhlaat teidän molempien aikaa.
Kun soitat itse, on puhenopeudella suuri merkitys sille, meneekö viestisi perille. Oma helmasyntini on liian nopea puhenopeus varsinkin kun esittelen itseni. En ole tässä ainoa. Kun esittelet itsesi selkeästi soittaessasi tai vastatessasi puhelimeen, pääset suoraan asiaan. Sama pätee kasvokkain esiteltäessä. Toisaalta harva loukkaantuu, jos kysyt voisiko keskustelukumppanisi toistaa nimensä, koska et kuullut sitä kunnolla.
Artikulaatio korostuu tilanteissa, jossa emme näe keskustelukumppaniamme. Jos nielet sanojen loput ja lausut vaikeat sanat ja termit huolimattomasti, putoaa puhuja helposti kärryiltä. Sama pätee myös ylenpalttiseen täytesanojen viljelyyn. Jos joka toinen sana on ööö, tota noin, mmm tai elikkä, harhautuu keskustelukumppanin ajatukset helposti muihin asioihin.
Teemme pitkälle meneviä johtopäätöksiä myös puhekumppanin äänenvoimakkuuden perusteella. Hiljainen ääni antaa helposti aran vaikutelman, kun taas oikein kovalla äänellä puhuvaa pidetään helposti aggressiivisena tai rasittavan itseriittoisena. Luontevin ja miellyttävin puheääni syntyy, kun kuvittelet keskustelukumppanisi kasvot eteesi hymyilevinä ja vastaanottavaisina.
saatan saada vastaanottajankin ääneen ja asenteeseen lisää eloa ja saamaan hänet kiinnostumaan asiastani. Jos mumisen kyllästyneesti oman nimeni ja esittelen asiani innottomasti, tulee vastaanottajalle olo, että soitan pakon edessä eikä asia ole minulle tärkeä. Jos se ei kuulosta olevan minulle tärkeä, tuskin se on sitä vastaanottajallekaan. Jos joku asia kiukuttaa ja joudut antamaan ikävää palautetta, äkäisellä äänellä ei saavuta yhtään mitään. Päinvastoin.
Omaa äänenkäyttöä voi kehittää
Ääni on osa persoonaamme, ja se vaikuttaa osaltaan siihen, millainen mielikuva muilla meistä syntyy. Omaan syntymälahjana saatuun ääneen on vaikeaa vaikuttaa, mutta siihen, miten sitä käytämme, voimme vaikuttaa paljonkin. Iloisella äänensävyllä, selkeällä artikulaatiolla ja sopivalla puhenopeudella luomme helposti miellyttävän vaikutelman itsestämme myös puhelimessa. Aito hymy ja positiivinen asenne kuuluvat äänestä.
On ymmärrettävää, että äänensävyyn ei tule kiinnitettyä huomiota silloin, kun emme näe keskustelukumppania. Se, että samalla surffaat tietokoneella etkä keskitä huomioitasi keskustelukumppaniin kuuluu helposti läpi. Jos soittajan asia ei kiinnosta, voit monella tavalla lopettaa kohteliaasti puhelun sen sijaan, että tuhlaat teidän molempien aikaa.
Kun soitat itse, on puhenopeudella suuri merkitys sille, meneekö viestisi perille. Oma helmasyntini on liian nopea puhenopeus varsinkin kun esittelen itseni. En ole tässä ainoa. Kun esittelet itsesi selkeästi soittaessasi tai vastatessasi puhelimeen, pääset suoraan asiaan. Sama pätee kasvokkain esiteltäessä. Toisaalta harva loukkaantuu, jos kysyt voisiko keskustelukumppanisi toistaa nimensä, koska et kuullut sitä kunnolla.
Artikulaatio korostuu tilanteissa, jossa emme näe keskustelukumppaniamme. Jos nielet sanojen loput ja lausut vaikeat sanat ja termit huolimattomasti, putoaa puhuja helposti kärryiltä. Sama pätee myös ylenpalttiseen täytesanojen viljelyyn. Jos joka toinen sana on ööö, tota noin, mmm tai elikkä, harhautuu keskustelukumppanin ajatukset helposti muihin asioihin.
Teemme pitkälle meneviä johtopäätöksiä myös puhekumppanin äänenvoimakkuuden perusteella. Hiljainen ääni antaa helposti aran vaikutelman, kun taas oikein kovalla äänellä puhuvaa pidetään helposti aggressiivisena tai rasittavan itseriittoisena. Luontevin ja miellyttävin puheääni syntyy, kun kuvittelet keskustelukumppanisi kasvot eteesi hymyilevinä ja vastaanottavaisina. 
Jätä kommentti