Jugendrakennukset – Tampereen uusi matkailuvaltti?

Jugendtaloja oli Tampereella 1920-luvulla niin paljon, että kaupungin yhtenäisiä jugendkortteleita olisi hyvin voinut verrata Riikan näyttävimpiin jugendkatuihin. Varsinkin Hämeenkadun länsipuoli muodosti vielä puoli vuosisataa sitten upean jugendkokonaisuuden.

Helsingin jugendrakennuksista innostuneena olenkin tutustunut kotikaupunkiini uusin silmin. Ja mitä olen löytänyt? Upeita jugendrakennuksia, jotka kilpailevat tasaväkisesti pääkaupungin jugendhelmien kanssa. Kauneutta löytää, kun osaa katsoa muuallekin kun näyteikkunoihin!

(Artikkeli sisältää kaupallisen linkin. Se on merkitty *-merkillä.)

Palanderin talo – monien mielestä Tampereen komein jugendtalo

Komeinta jugendarkkitehtuuria Tampereelta löytyy Keskustorilta. 1900-luvun alkuvuosina kahdessa vaiheessa valmistunut näyttävä ja koristeellinen Palanderin talo hallitsee torin Laukontorin puoleista laitaa lukemattomine kiehtovine yksityiskohtineen.Palanderin talo

Karl Verner Palander sai vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelystä ideoita ja halusi lännen puolen talosta idän puolta koristeellisemman. Rakennusmestari Vihtori Heikkilä tekikin taloon komean länsitornin.

Miten usein olenkaan kävellyt talon ohi huomaamatta upeaa porttikongia torin puolella, kulmatornia, kauniisti puuleikkauksin koristeltuja jugend-ovia Aleksis Kiven kadun puolella sekä ylempien kerroksien parvekkeita, erkkereitä, siromuotoisia jugendikkunoita sekä eläin- ja kasviaiheisia kipsikoristeita.

Palanderin talon jännittävä epäsymmetria johtuu siitä, että rakennusta oli toteuttamassa kaksi arkkitehtia. Rakennuksen tilannut asianajaja Verner Palander halusi vaihtaa suunnittelijaa asuttuaan Birger Federleyn suunnittelemassa itäisessä puolikkaassa muutaman vuoden, ja Federley haastoi Palanderin tästä oikeuteen. Näyttävän taiston tuloksena Palander sai tahtonsa läpi ja lännen eli oikean puolen suunnitteli muutaman vuoden ja oikeuskäsittelyn jälkeen tamperelainen rakennusmestari Vihtori Heikkilä.

Siirtymäkauden jugendrakennukset Keskustorilla: Commercen ja Sumeliuksen talot

Palanderin oikealla puolella Keskustorin länsipäässä on aivan erityyppinen, siirtymäkauden jugendia edustava Commercen talo. Upean kulmatornin hallitsema viisikerroksinen asuin- ja liiketalo on valmistunut vuonna 1899. Sen suunnitteli helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung ja Bomanson.

Commercen taloa vastapäätä kosken puolella sijaitsee kaunis harmaa Sumeliuksen talo. Nelikerroksinen jugendin siirtymäkautta edustava asuin- ja liiketalo valmistui 1901. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna kauppias, vuorineuvos Gösta Sumeliukselle.

Varsinaisia kansallisromanttistyylisiä jugendrakennuksia Keskustorilta ei löydy. Hämeenkadun toisella puolella sijaitseva Tampereen Teatteri edustaa myöhäisjugendia vertikaalisine ja klassisistisine piirteineen. Frenckellin jugendin aikakauden tehdasrakennukset aukion toisessa päässä ovat myös Birger Federleyn käsialaa.

Sumeliuksentalosta on jälkeenpäin poistettu parvekkeita ja tehty muitakin muutoksia, joten se ei ole yhtä selkeästi jugendtalo kuin naapurinsa.

Hämeenkadun jugendrakennuksia

Hämeenkadun länsipuolella on säilynyt muutamia kauniita jugendrakennuksia, kuten Kauppahalli ja toisella puolella katua nykyinen Nordean talo, alun perin Tampereen Kansallispankin talo (Tampereen Osake-Pankin talo). Se on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema ja valmistui vuosien 1903 – 1916 aikana. Kauppakadulle ulottuvassa talossa on komeita kansallisromanttisia yksityiskohtia, kuten graniitista muurattu pohjakerros ja ovia ympäröivät portaali

Kansallispankin talo kuvassa vasemmalla. Siinä sijaitsee nykyään Nordean toimipiste. Taloa vastapäätä kävelykadulla, nykyisen Kapp Ahlin talon kohdalla sijaitsi kaunis samantyyppinen Blomin talo, mutta se purettiin 1955. Sokoksen paikalla oikealla sijaitsi kaunis jugend-tyylinen ns. ”Pulla-Helinin” talo, mutta sekin on purettu. Kuva: Atelier Laurent, Vapriikin kuva-arkisto

Lisää tietoa näistä ”kadonneista kaunottarista” saa Vapriikin kuva-arkiston tutkijan Antti Liuttusen kirjoittamasta hienosta ”Kadonneet kaunottaret” -kirjasta. Sen voi ostaa mm. Adlibriksen kirjakaupasta *tästä linkistä. Antti antoi myös ystävällisesti käyttööni upeita vanhoja kuvia Vapriikin kuva-arkistosta. Kiitos, Antti!

Sokoksen vieressä Hämeenkadun ja Kuninkaankadun kulmassa sijaitsee jykevä myöhäisjugendia edustava Otran talo. Se valmistui vuonna 1914 ja on linjoiltaan muita tässä artikkelissa esiteltyjä jugendrakennuksia modernimpi pystysuorine linjoineen. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Georg Schreck. Hän oli yksi Tampereen Rakennuskonttorin eli Otra Oy:n perustajista.

Otran talo oli Tampereen ensimmäisiä teräsbetonirunkoisia rakennuksia. Uuden tekniikan ansiosta alimpien kerrosten liiketiloihin saatiin suuret ikkunat. Julkisivut muurattiin kansallisromanttiseen tapaan graniitista, vaikka tyyli oli jo siihen aikaan ohi. 1960-luvulla rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella.

Otran talosta Hämeenpuistoon päin, Näsilinnakadun ja Hämeenkadun kulmauksessa sijaitsee vuonna 1907 valmistunut Kymmenenmiehen talo. Oranssinvärisen jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Federley. Talo sai nimensä sen rakennuttaneen kiinteistöyhtiön kymmenen osakkaan mukaan.

Kymmenenmiehen talo Hämeenkadulla vuonna 1909. Huomaa kauniit kaarevat kattotason yksityiskohdat erkkereiden yläpuolella ja räystäiden tasolla. Ne on myöhemmin hävitetty. Kuva: Atelier Laurent, Vapriikin kuva-arkisto.

Kauppakadun, Näsilinnankadun ja Puutarhakadun jugendkaunottaret

Nordean taloa vastapäätä kulmittain Kauppakadun ja kävelykadun kulmassa sijaitsee mielestäni Palanderin talon ohella Tampereen toinen upein rakennus, arkkitehtien Lars Sonckin ja Birger Federleyn suunnittelema keltainen Tirkkosen talo. Se on valmistunut vuonna 1901.Tirkkosen_talo_Tampere

Tirkkosen talossa yhdistyvät mielestäni mestarillisesti jugendarkkitehtuurin kauneimmat yksityiskohdat: epäsymmetrinen julkisivu pyöristettyine kulmineen, päätykolmioineen, monimuotoisine ikkunoineen ja erkkereineen, jyrkkä katto luonnonkivistä muurattu kivijalka, sirot jugend-kaaret ovissa ja ikkunoissa sekä kauniit kipsireliefit ikkunoiden alla. Myös rakennuksen sisällä on paljon kauniita puusta veistettyjä ja metallista taottuja jugendyksityiskohtia mm. ikkunoissa ja ovissa.Tirkkosen_talo_1901

Tirkkosen talo vuosien 1901-05 asussa. Kuva: William Lomax, Vapriikin kuva-arkisto.

Toinen kaunis rakennus Kauppakadulla on Ylioppilastalo. Vuonna 1901 valmistuneen koristeellisen ja mielikuvituksellisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström. Sen julkisivussa on uusrenessanssin ja varhaisen wieniläisjugendin piirteitä. Ylioppilastaloa on kutsuttu aiemmin Suomen Yhdyspankin taloksi. Nykyisen nimensä Ylioppilastalo sai vuonna 1967, kun Tampereen yliopiston ylioppilaskunta muutti sinne. Ylioppilaskunta toimi rakennuksessa vuoteen 2013 saakka.

Ylioppilastalon jälkeen Kauppakatua Hämeenkadulle mentäessä seuraavana on Säästöpankintalo Kauppakadun ja Näsilinnankadun kulmassa. Talon ensimmäinen osa nousi Kauppakadun varrelle vuosina 1901–1902, toinen osa nykyisen Näsilinnankadun varrelle vuonna 1903.


Säästöpankintalon julkisivu Näsilinnankadulla.

Näsilinnankadun puolen suunnitteli Helsingin rautatieaseman suunnittelijoinakin tuttu arkkitehtikolmikko Gesellius, Lindgren, Saarinen. Rakennuksen kulmaosan suunnitteli vuonna 1926 Birger Federley.

Kauneinta tässä talossa ovat sen Näsilinnankadun puoleinen julkisivu kansallisromanttisine luonnonkivijalkoineen sekä kauniine porrasaukkoineen ja kiviveistoksineen.

Kun Näsilinnankadulta käännytään taas oikealle kohti Keskustoria, kävelykadun jälkeen Puutarhakatu 11:ssä  oikealla sijaitsee Hämeen Pohjan talo eli Tampereen Pantin talo. Sen alakerrassa on Laterna-ravintola.

Kolmikerroksinen rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema talo valmistui vuonna 1909. Rakennus edustaakin myöhäisjugendia pystysuorine linjoineen ja niukkoine koristeluineen.  

Myöhäisjugendia edustavassa Tampereen Pantin talossa on kaunis erkkeri ja näyttävä luonnonkivinen portaali.

Mihin Tampereen yhtenäinen jugend-keskusta katosi?

Sotien jälkeen syntyvyys lähti nousuun ja suuret ikäluokat sekä maalta kaupunkiin töiden perässä muuttaneet ihmiset tarvitsivat asuntoja. Ajan uusia tuulia ihannoivat arkkitehdit halusivat käyttää uusia materiaaleja, rakennustekniikoita ja tyylejä. Rakennuksista haluttiin karsia pois kaikki ylimääräinen, mikä ei palvellut niiden käyttötarkoitusta.

Arkkitehtuurin uudet tuulet merkitsivät sitä, että 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kivisiä uusrenessanssi- ja jugend-taloja pidettiin rumina ja ne saivat purkutuomion uudenaikaisten elementtikerrostalojen tieltä. Kauniita taloja oli tuhoutunut myös sisällissodassa vuonna 1918 ja talvisodassa 1939 – 40.

Varsinainen suuri tuho tapahtui niin sanotulla sosiaalidemokraattien ja Kokoomuksen aseveliakselikaudella, joka kesti 1950-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Varsinkin vuosien 1950-luvun lopulta 60-luvun loppuun kaavoitusvaltaa käyttäneet puolueet ja grynderit tekivät toisiaan hyödyntävää yhteistyötä. Monet puolueet olivat enemmän tai vähemmän riippuvaisia niistä tukevista nimikkorakennusyhtiöistä, joten hyvä veli -verkosto ja oman edun tavoittelu jyräsivät kulttuurihistorialliset arvot.

Keskustassa sijaitsevia kalliita kiinteistöjä haluttiin rakennusliikkeiden käyttöön, joten keskustan ainutlaatuinen jugend-henkinen kokonaisuus sai mennä uusien rakennusten tieltä. Maaltamuuton kiihtymisen myötä 1960-luvulla rakennusliikkeiden edut ja työllistämisnäkökohdat jyräsivät pitkäjänteisen kaupunkisuunnittelun.

Jos jugend-arkkitehtuuri kiinnostaa, lue myös artikkelini Helsingin jugend-kierrokselta sekä jugend-Riikasta!

Lähteitä ja lisätietoa: